- Venäjä on rajanaapurimme ja olemme aina vuorovaikutussuhteessa sen kanssa. Siksi on
tärkeää, että meillä on paljon Venäjäasiantuntijoita, riihimäkeläinen kansanedustajaehdokas
Titta Andersson-Bohren sanoo.
Venäjän kieli vei nuoren valtioopin opiskelijan kansainvälisen politiikan opintoihin sekä
Moskovaan että Pietariin.
- Poliittinen kulttuuri ja järjestelmä ovat Venäjällä aivan toisenlaiset kuin meillä.
Ihmisoikeus ja sananvapausloukkaukset ovat olleet arkipäivää Putinin aikakaudella.
- Ehkä tähän havahduttiin kunnolla vasta Ukrainan kriisin myötä.
Suomessa uskottiin laajalti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, että Venäjästä kehittyy
demokraattinen valtio.
- Tällä hetkellä olisi tärkeää, että suomalaisten ja venäläisten kansalaisten keskinäinen yhteistyö
toimisi. Heidän ei pidä nähdä meitä suomalaisia vihollisina.
Titta Andersson-Bohren näkee, että kansanedustajilla voisi olla kansalaisyhteistyössä
sillanrakentajan rooli.
- Kansalaisjärjestöyhteistyön kautta voisi edistää ihmisoikeuksien toteutumista Venäjällä sekä
tukea maan demokratiakehitystä.
Venäjä on yhä edelleen merkittävä kauppakumppani Suomelle, vaikka pakotetoimet
vähentävätkin Venäjän merkitystä ulkomaankaupalle.
- Suomalaista ympäristöteknologiaosaamista on hyödynnetty Pietarin alueella ja sen toivon
jatkuvan. Tällä on suuri merkitys Itämerenkin hyvinvoinnille. Myös rakennusalan erilaiset
energiatehokkuusratkaisut ovat mahdollisuuksia suomalaisille asiantuntijoille valtavilla Venäjän
markkinoilla.
Venäjää ei saa nyt eristää tai unohtaa.
- Kahdenvälisiä suhteita on ylläpidettävä, mutta emme silti saa livetä EU:n linjasta. Venäjä on
rajanaapurimme ja siksi meillä on oltava molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvat suhteet
keskenämme.
