Hallitusta on syytetty kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että
hallitus on saanut aikaan myös ratkaisuja. Yli kuuden miljardin euron sopeutukset ovat iso
saavutus.
Myös olosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen hankalat: finanssikriisin jälkimainingit,
Kreikan ongelmat sekä Venäjän taloushaasteet.
Päätöksentekokyvyttömyyttä moitittaessa on etsitty syyllisiä sieltä, missä niitä ei ole. Yksi
tällainen väärä syntipukki on hallituksen laajapohjaisuus. Myös Lipposen hallitus oli laaja, mutta
se toteutti 1990luvulla poikkeuksellisen suuria uudistuksia.
Myös konsensuksesta on etsitty syyllistä. Konsensuksen voimalla on kuitenkin saatu aikaan
isoja uudistuksia. Tälläkin hallituskaudella aikaansaadusta eläkeuudistuksesta ja maltillisesta
tuloratkaisusta kuuluu iso kiitos työmarkkinajärjestöille.
Sen sijaan, että syytellään vuoron perään hallitusta tai työmarkkinajärjestöjä,
mielenkiintoisempaa on pohtia, mistä tuleva kasvu syntyy. Uskon, että avainasemassa on kaksi
uudistusta: julkisten palveluiden digitalisointi sekä resurssitehokkuus.
Kun rutiinitoimenpiteisiin vaadittava aika vähenee digitaalisten terveyspalveluiden ansiosta,
vaativimpien tapausten hoitoon jää enemmän resursseja.Jotta uuden tekniikan kehittäminen
kannattaisi, tarvitaan Suomea suuremmat markkinat
Resurssitehokkuus on toinen osaalue, jonka edistäminen edellyttää eurooppalaista
näkökulmaa. Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä tarvittaisiin neljä planeettaa tyydyttämään
kasvava raakaainekysyntä. Tähän kysyntään ei ole mahdollista vastata, koska on vain yksi planeetta.
Siksi yritykset, jotka käyttävät resursseja kekseliäästi, ovat uuden talouskisan voittajia. On syytä
toivoa, että tällaisia yrityksiä syntyisi Suomeen. Tässäkin tapauksessa Suomen markkinat ovat
kuitenkin niin pienet, että yritysten ei kannata tehdä suuria investointeja vain kotimarkkinoita
ajatellen.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen