Omenapuu, jota ei leikata, tulee pian liian tiheäksi ja tuottaa huonompaa satoa. Liian
tiiviissä kasvustossa alkavat taudit vaivata, eikä valoakaan pääse riittävästi latvuksen
sisälle.
Suomen taloudella ja omenapuun hoidolla on yllättävän paljon yhteistä. Liian suureksi
paisunut julkinen sektori ja julkisen velan kasvu tekevät Suomineidon sairaaksi.
Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Vanhaan sanontaan sisältyy paljon
viisautta.
Korot ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla. Jos ja kun korot nousevat normaalille tasolle,
Suomen valtion korkomenot nousevat miljardeilla. Ne miljardit ovat pois esimerkiksi
vanhustenhoidosta, kouluista ja päiväkodeista. Velkaa ottamalla voidaan lykätä vaikeita
ja epäsuosittuja päätöksiä. Kestävä ja vastuullinen tie se ei kuitenkaan ole. Ennemmin
tai myöhemmin on takaisinmaksun aika, kysykää vaikka kreikkalaisilta. Tasapainoinen
valtiontalous on köyhän paras turva.
Kuluneella vaalikaudella oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset ovat
julistaneet että hallitus tekee liian vähän ja liian myöhään. Näin siitä huolimatta että
nykyinen hallitus on sopeuttanut taloutta 6,5 miljardilla ja keventänyt yhteisöveroa 4,5
prosenttiyksiköllä. Nyt vaalien alla samat puolueet vähättelevät tarvetta tehdä säästöjä.
Kaikilta puolueilta edellytetään kriisitietoisuutta. Päätösten tekeminen ei jää ainakaan
kokoomuksesta kiinni. Katsotaanpa esimerkiksi kokoomuslaisten
valtionvarainministereiden Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön toimia aikanaan. Heitä
syytettiin 1990luvulla kamreerimaisuudesta mutta nyt heidän rohkeuttaan ihaillaan.
Suomen taloudelliset haasteet johtuvat osittain teollisuuden globaalista
rakennemuutoksesta.
Vuosisatoja olemme voineet luottaa metsäteollisuuteen taloutemme tukijalkana, mutta
digitaalisen vallankumouksen rynnistäessä eteenpäin se ehdittiin jo julistaa
auringonlaskun alaksi. Nyt valoa on kuitenkin näkyvissä. Useita uusia tehdashankkeita
on vireillä eri puolilla Suomea. Suomalainen puu elää uutta kukoistuskautta.
Maa- ja metsätalousministeriössä on tehty tällä vaalikaudella kovasti töitä metsäalan
kasvun edistämiseksi. Tarpeetonta sääntelyä purkamalla on edistetty alan tasapuolista
kilpailua. Vastuuta on siirretty alan toimijoille: metsänomistajille, yrittäjille ja
teollisuudelle. Tämän tuloksena puumarkkinat ovat toimineet tasapainoisesti ja alan
kannattavuus on parantunut.
Myös ympäristöministeri Sanni GrahnLaasosen työ ympäristölupien käsittelyn
sujuvoittamiseksi on ollut tuloksellista. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan lupa
käsiteltiin ennätysnopeasti. Metsäala on nyt niin hyvässä vedossa että alalla kärsitään
jo työvoimapulasta!
Valtiovallan on varmistettava että teollisuudella on edellytykset kasvaa ja työllistää myös
jatkossa. Liikenneväylät on pidettävä kunnossa jotta puuta saadaan metsistä tehtaille.
Myös alan tutkimukseen ja koulutukseen tulee panostaa, jotta korkea osaaminen säilyy
Suomessa.
Paljon on siis tehty mutta paljon jää tekemistä myös seuraavalle hallitukselle. Uudelle
kasvulle luodaan tilaa karsimalla vanhaa. Onnistuneella lannoituksella vähennetään
leikkaustarvetta tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.
