Näinä päivinä monet korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset sulkevat ovensa kesälomien ajaksi. Osalle keväinen koulujen päättyminen merkitsee pysyvän työpaikan hakemista ja enemmistölle väliaikaista toimeentulon täydentämistä kesätöillä. Valtaosaa nuorista onnistaa, mutta kasvava joukko pettyy, kun työpaikan ovet eivät hyvistäkään yrityksistä huolimatta aukene.
Eurooppaa vuodesta 2008 koetellut kriisi on vaikuttanut poikkeuksellisen voimakkaasti nuoriin
Nuorten työttömyysaste on noussut historiallisen korkealle kaikkialla Euroopassa. Kriisimaista Kreikassa ja Espanjassa nuorisotyöttömyys hipoo 50 % rajaa. Vaikka kotimaassa tilanne ei ole yhtä synkkä, ei meilläkään ole aihetta riemuun. Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa runsaat 355 400 työtöntä. Se on 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Huolestuttavaa on, että työttömien määrä oli noussut erityisen voimakkaasti alle 25-vuotiaiden joukossa.
Koulutuskaan ei takaa työtä
Työttömyys koskee kaikkia nuorisoikäryhmiä koulutustasosta riippumatta. Vaikka edelleenkin suurin riski jäädä työttömäksi on kouluttamattomilla tai heikosti koulutetuilla nuorilla, ei pitkäkään koulutus aina suojaa työttömyydeltä, vaan voi pahimmillaan olla jopa este työpaikan saannille. Akateemisten nuorten tilanne onkin heikentynyt viime vuosina suhteessa eniten.
Korkeasti koulutettuja työttömiä on tällä hetkellä ennätysmäärä. Vastavalmistuneita heistä on yli 4 000. Työttöminä on etenkin insinöörejä, tradenomeja, humanististen tieteiden maistereita, kauppatieteilijöitä ja toimittajanalkuja.
Epätyypilliset työsuhteet nuorten kohtalona
Koulutuksesta työmarkkinoille pääsy voi viedä nuorelta vuosia. Etenkin laskusuhdanteissa nuoret tekevät aikuisväestöä useammin epätyypillisiä töitä. He ovat selvästi yliedustettuina tilapäis-, vuokra- ja osa-aikatöissä. Nuoret tekevät määräaikaisia töitä neljä kertaa useammin kuin aikuisväestö. Vaikka pätkätyöt saattavat olla väylä pysyvään työsuhteeseen, näin yleisinä ne kertovat omaa kieltään nykyisten työmarkkinoiden toimimattomuudesta ja jäykkyydestä.
Suhdannevaihtelut koettelevat nuorten työmarkkinoita ankarasti, sillä talouden heikkeneminen voi johtaa samanaikaisesti määräaikaisten työsuhteiden päättymiseen sekä rekrytointikieltoihin ja rajoituksiin. Laajamittaiset rekrytoinnin kiellot kohdistuvat nimenomaan työmarkkinoille sisään pyrkiviin. Kun vienti ei vedä ja yritykset sekä julkinen sektori sopeuttavat toimintaansa, nuorten töihin pääsy vaikeutuu.
Nuorisotyöttömyys yhteiskunnan ja yksilön ongelma
Vaikka kenelle tahansa työttömäksi joutuminen on kova paikka, monet keski-ikäiset sanovat olevansa enemmän huolissaan jälkikasvunsa tilanteesta kuin omastaan. Kouluttautuminen,
ammattiin valmistuminen ja työelämään sijoittuminen on portti aikuisuuteen. On haavoittavaa jäädä työttömäksi elämänvaiheessa, jolloin pitäisi vakiinnuttaa asemansa itsestään huolehtivana yhteiskunnan jäsenenä, avioitua, perustaa perhe ja hankkia koti. Miten jatkuva torjutuksi tuleminen työelämän lähtömetreillä vaikuttaa nuoren käsitykseen itsestä ja omasta kyvykkyydestä? Entä miltä näyttää yhteiskunta sellaisen nuoren silmin, jolle ei anneta mahdollisuutta? Tilannetta ei yhtään helpota se, että me aikuiset liitämme liiankin helposti työttömyyden tieksi muihin ongelmiin: passiivisuuteen ja syrjäytymiseen. Aikuiset pelkäävät, että työttömyyden pitkittyessä nuoret eivät kasva siihen työnteon kulttuuriin, joka on ollut meillä niin vahva.
Kaikilla meillä on halu tuntea itsemme tarpeelliseksi ja hyödyksi yhteiskunnassa. Työn tekeminen on keskeinen keino näiden saavuttamiseen. Siksi meidän pitää kaikin keinoin varmistaa, että nuoret pääsevät työmarkkinoille ja voivat alkaa rakentaa omaa elämäänsä. Nuoret eivät ole laiskoja, päinvastoin. Suurin osa nuorista tekee juuri sitä, mitä yhteiskunta heiltä odottaa: kouluttautuu ja haluaa käydä töissä.
