Kosteusvauriot kouluissa, työpaikkarakennuksissa ja kodeissa ovat valitettavan yleisiä. Omassa maakunnassammekin monissa kunnissa painitaan niiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Terveydellisesti merkittävien haittojen estämiseksi tarvitaan monien toimijoiden määrätietoista yhteistyötä. Rakennusten kosteusvauriot ja niiden aiheuttamat sisäilmaongelmat saadaan hallintaan päättäväisellä toiminnalla. Saavutettavien terveyshyötyjen ohella tällöin säästetään myös rahaa.
Tutkimusten mukaan kosteusvauriot ja sisäilman epäpuhtaudet saattavat vaikuttaa merkittävästi terveyteen, viihtyvyyteen, työkykyyn ja oppimiseen. Näyttöä on myös siitä, että todettujen vaurioiden korjaamisella voidaan vähentää oireilua.
Toistaiseksi ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvaurioituneissa rakennuksissa aiheuttavat astmaa tai hengitystieoireita tai muita oireita ja millä mekanismilla ne syntyvät. Kosteusvauriot heikentävät sisäilman laatua lisäämällä muun muassa mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vapautumista esimerkiksi muovimatoista sekä pölypunkkien esiintymistä. Käytännössä tilanne on sellainen, kosteusvauriorakennuksen sisäilmassa on useita oireilua aiheuttavia tekijöitä.
Korjaamalla merkittävät kosteusvauriot voidaan vaikuttaa astmariskiin ja muihin oireisiin sekä ylläpitää rakennuksen kuntoa. Siten epäiltäessä, että rakennuksessa on kosteusvaurio, tulee rakennuksessa suorittaa asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset asian selvittämiseksi. Vastuu tutkimusten käynnistämisestä ja tarvittavista toimenpiteistä on rakennuksen omistajalla. Työnantajan vastuulla on työtiloista aiheutuvien haittojen selvittäminen ja poistaminen.
Mahdollisten rakennusten kosteusvaurioiden selvittäminen tukeutuu lainsäädäntöön. Säädökset velvoittavat rakennusten omistajia ja haltijoita tai työnantajia ja antavat velvoitteita myös selvitystyöhön osallistuville eri viranomaisille.
Viranomaisten yhteistyön toteuttamiselle erityispiirteensä aiheuttavat asiayhteyteen kuuluvien säädösten toimialakohtaisuus. Työpaikkoja ja työnantajia koskee oma lainsäädäntönsä ja asuntoja ja yleisiä tiloja oma lainsäädäntönsä.
Lopputulosten kannalta tärkeää on, että jokainen mahdollisesti kosteudesta vaurioituneen kohteen selvitystyöhön ja korjaustöihin osallistuva toimija toteuttaa osuutensa hyvin. Kosteusvaurioiden ja huonon sisäilmaston yleisyyden takia kannattaisi tehostaa myös maakunnallista yhteistyötä jo pelkästään hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamiseksi. Kuntien sisäinen yhteistyö onkin jo monin paikoin hyvällä tasolla toimivien sisäilmatyöryhmien takia.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos, LT
Kunnanvaltuutettu, Hollola
