”Julkinen keskustelu on juuttunut erikoissairaanhoidon asiakasseteliin. Myös asiakassetelin tavoitteena on mahdollistaa ihmisille nykyistä sujuvampi pääsy hoitoon. Erikoissairaanhoitoa ei romuteta, ei täällä Kanta-Hämeessä, kuin ei muuallakaan. ESH:n päivystystoiminta on hallituksen esityksen 24§:ssä erittäin tiukasti turvattu.”
Hämeenlinnan strategiaa uudistettaessa kysyttiin kaupunkilaisilta mikä on tärkein tavoite valtuustokauden aikana. Kuten niin monessa muussakin kyselyssä, ykköseksi nousivat oikein mitoitetut peruspalvelut jotka vastaavat kuntalaisten tarpeisiin. Samoin, lukuisten kyselyjen mukaan, suomalaiset haluavat osallistua itse palveluiden valintaan ja kehittämiseen. Niin osoittaa myös valinnanvapauskokeilumme, jossa noin 14 prosenttia Jukolan ja Lammin alueen ihmisistä on käyttänyt oikeuttaan valintaan. Isossa sote-uudistuksessa palveluiden tuotanto jakautuu usealle tuottajalle. Tämä on meillä Hämeenlinnassa jo tuttua, monituottajamalli on ollut arkipäivää jo 2009 vuodesta alkaen. Jatkossakin palveluita tuottavat niin julkiset, yksityiset kuin kolmannen sektorin toimijat. Valinnanvapauden laajentaminen on hyvä mahdollisuus tehdä sosiaali- ja terveyspalveluista entistä asiakaslähtöisempiä, ja niin että ne vastaavat ihmisten erilaistuviin elämäntilaisiin ja tarpeisiin.
Julkisen toimijan rooli järjestäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Yksityinen sektori voi toteuttaa, mutta julkinen valvoo, ostaa ja on isäntänä. Vahva järjestäjä panostaa palveluohjaukseen ja neuvontaan, siis ihmisen kokonaisvaltaiseen tilanteeseen ja tukemiseen. Digitaaliset palvelut mahdollistavat tämän entistä paremmin. 3 miljardin euron säästö on laskettu saatavan lisäämällä sähköisiä palveluja ja ottamalla kattavammin käyttöön parhaita ja vaikuttavimpia käytäntöjä, ja siirtämällä vihdoin painopiste korjaavista hyvinvointia edistävään ja pahoinvointia ehkäisevään suuntaan. Tähän tarvitaan ihmisten omaa sitoutumista, valintaa, motivaatiota. Sote ratkaistaan soten ulkopuolella.
Hämeenlinnan kilpailutuksissa hinnalle ja laadulle on annettu painoarvo, jonka mukaisesti palvelun tuottajat on asetettu järjestykseen. Hyvästä vaikuttavuudesta on voinut saada bonuksia ja huonosta sanktioita. Vaikuttavuutta on tarkasteltu asiakkaiden yksilöllisestä näkökulmasta, sillä oikea vaikuttavuus on juuri yksilöllistä, ei yleistä. Tuloksena on ollut, että bonuksia on maksettu ja sanktioita ei ole tullut. Hämeenlinnassa palvelujen laatua on arvioitu vuosittain. Palvelujen laatu on ollut tasoa 4,4/5. Säätiöiden tai järjestöjen tuottama palvelu esimerkiksi vammaispalveluissa ei arviointien perusteella ole osoittautunut sen paremmaksi kuin yritystenkään ja hinnat ovat usein olleet jopa kalliimmat kuin yrityksillä.
Voiton tavoittelu ei selitä laatu- eikä hintaeroja. Oleellista on, miten resursseja käytetään ja mitä annetuilla resursseilla saadaan aikaan. Oleellista on myös yksiköiden riittävä valvonta, johon tulee myös osoittaa riittävät resurssit. Nämä kaikki opit on hyödynnettävä uutta maakunnan kokoista järjestäjää ja sen palvelustrategiaa luotaessa.
Valinnanvapaus mahdollistaa, että ihmiset voivat itse päättää, kenen tuottamia palveluita käyttävät. Kilpailu taas kirittää kaikkia palveluiden tuottajia entistä parempaan laatuun. Siitä hyötyvät palveluiden käyttäjät, suomalaiset ihmiset. Saatavuuden ja laadun paraneminen puolestaan kaventavat väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Tämän osoittavat myös kokemukset Ruotsissa ja Isossa Britanniassa.
Julkinen keskustelu on juuttunut erikoissairaanhoidon asiakasseteliin. Myös asiakassetelin tavoitteena on mahdollistaa ihmisille nykyistä sujuvampi pääsy hoitoon. Tässä nyt esillä olevassa uudistuksen kritiikissä ihmisen näkökulma oikeuteen valita ja oikeuteen saada tarpeellista hoitoa on likipitäen unohdettu. Kovinta ääntä käyttävät palveluiden tuottajat ja heidän etujensa puolustajat – niin julkiset kuin yksityiset. Erikoissairaanhoitoa ei romuteta, ei täällä Kanta-Hämeessä, kuin ei muuallakaan. ESH:n päivystystoiminta on hallituksen esityksen 24§:ssä erittäin tiukasti turvattu:
a) ”asiakasseteliä ei saa käyttää, jos asiakas- tai potilasturvallisuus voi vaarantua” ja edelleen
b) ”maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa kiireetöntä leikkaustoimintaa koskevissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen” ja vielä
c) ”maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden” TAI
d) ”palveluiden kustannustehokkaan järjestämisen perusteella.
Uudistus siis ei ole horjuttamassa erikoissairaanhoitoa. Yliopistolliset ja muut keskussairaalamme ovat maailman huippua. Niissä tehdään korkeatasoista hoito-, opetus- ja tutkimustyötä. Erikoissairaanhoidossa on jatkossakin pääosin julkinen tuotanto ja yksityinen täydentää sitä.
Meille kokoomuslaisille tärkeintä on rakentaa välttämätön soteuudistus ihmisten näkökulmasta. Tärkeintä on palvelujen, ei hallinnon uudistaminen. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sote-palveluita tehdään hyvin. Valinnanvapaudessa on kyse ajattelutavan ja koko systeemin muutoksesta: palveluiden keskiöön nousee ihminen.
Jenna Kankaanpää, puheenjohtaja, Hämeenlinnan Kokoomus
Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, maakuntahallituksen vpj, Hämeenlinna
