Ihmisten arkisen elämän haasteet ovat luonnollisesti erilaiset monista eri syistä. Elämänvaihe, taloudellinen tilanne, toimintakyky ja sairaudet muun muassa voivat vaikuttaa suuresti arjen sujuvuuteen ja selviytymiseen. Kunnalliset palvelut ovat osaltaan monien tukena eri tilanteissa. Ruohonjuuritasolla elävän ihmisen huolet voivat joskus jäädä myös näkymättömiksi, kun esille vyöryy palvelujen järjestämiseen vaikuttavia, mittaluokaltaan suuria taloudellisia haasteita. Niitä nousee esiin kuntien nykyisessä, kireässä taloudellisessa tilanteessa väistämättä ja niihin joudutaan reagoimaan.
Tällaisessa tilanteessa tulee pohtineeksi, osataanko ja huomataanko riittävästi tarkastella sinänsä välttämättömiksi osoittautuvien ratkaisujen ja muutosten, esimerkiksi palveluja koskevien sopeuttamisratkaisujen, vaikutuksia kaikilla tasoilla, jokapäiväisen elämän piirissä. Samalla on syytä pitää silmällä yhdenvertaisuuden toteutumista etenkin iäkkäiden, pitkäaikaisesti sairaiden, vammaisten henkilöiden ja muilla tavoin heikentyneestä toimintakyvystä kärsivien sekä syrjäytymisvaarassa olevien henkilöryhmien osalta.
Ylätason hyvältä vaikuttavaa toiminnallista ja taloudellista ratkaisua on aina hyvä, suorastaan välttämätöntä arvioida ennakolta myös perustason palveluja käyttävien ihmisten näkökulmasta. Kun tämä on tehty, tiedetään ainakin pääosin, millaisia vaikutuksia päätöksillä on ja niihin voidaan sitoutua ja niistä ja niiden seurauksista vastata. Hyvän hallinnon tärkeisiin menettelytapoihin kuuluukin kytkeä jo päätösten valmisteluvaiheessa niiden vaikutusten riittävä arviointi.
Päätösten ja esimerkiksi kunnallisia palveluja koskevien ratkaisujen vaikutukset näyttäytyvät luonnollisesti eri tavalla ihmisen arjessa monesta eri syystä. Vaikutukset voivat olla erilaiset esimerkiksi yksinasuvien ihmisten ja perheiden asuinpaikan, liikenneyhteyksien, ihmisten työllisyystilanteen, toimeentulon ja toimintakyvyn sekä ikävaiheen näkökulmasta.
Näiden ja monien muiden muuttujien merkitystä tulisi siis tarkastella, kun mietitään erilaisten valmisteilla olevien tärkeiden päätösten vaikutuksia. Tarkastelunäkökulman tulee olla riittävän laaja ja kattava. Tehtävä ei ole yksinkertainen ja kaikkia tyydyttävää lopputulosta ei ole helppo saavuttaa. Usein on kuitenkin niin, että jos heikossa taloudellisessa tilanteessa ei tehdä mitään, ollaan kohta vielä huonommassa tilanteessa ja joudutaan tekemään entistä huonompia pakkoratkaisuja.
Taloudellisen tilanteen vaatima pohdinta avaa toisaalta myös mahdollisuuden tehostaa ja kehittää palveluja niitä käyttävien näkökulmasta. Palvelutoiminnan asiakaslähtöinen pohdinta on tällöin sekä palveluja käyttävien kuntalaisten että niitä tuottavien toimijoiden ja rahoittavien kuntien etu. Muutos voi tällöin olla mahdollisuus parempaan eikä huonompaan suuntaan.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (kok)
Hollola
