Kristiina HämäläinenKoronaviruksen eteneminen on saavuttamassa seuraavien viikkojen aikana huippuaan. Vakavaksi huolen aiheeksi on jo nyt noussut ammattilaisten suojavarusteiden uhkaava loppuminen. Priorisointi on arkipäivää monessa työpisteessä. Toinen laaja huolen aihe on varusteiden valmistamisen keskittyminen pitkälti Kiinaan. Kokonaisuuteen liittyy monia vastenmielisiä nyansseja. Markkinoilla on tarjolla runsaasti sekundaa, logistiikkaketjut pettävät ja liikkeellä on epävarmoja sekä epäluotettavia tavarantoimittajia. Samalla Kiina on kiristänyt rajusti vaatimuksiaan tuotteiden maastaviennille. Kun kriteerit täyttäviä vientiyrityksiä oli aiemmin yli 120 kappaletta, on kyseinen määrä nyt reilut 20.
Kilpailu suojavarusteista on globaaleilla markkinoilla kovaa. Maamme sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee yli 300 000 henkilöä, jotka kuluttaisivat erään arvion mukaan pelkkiä maskeja yli miljoona kappaletta päivässä. 4-6 kuukauden ajalle tarvitaan maskeja ainakin 120-180 miljoonaa kappaletta. Tämän päälle tulevat esimerkiksi visiirilasit, suojatakit ja käsineet. Virallista arvioita tarpeesta ei liene tehdyn. Yksin Ranska on tilannut Kiinalta kaksi miljardia kirurgista maskia.
On selkeää, että tarvitsemme Suomeen asiasta kansallisen ratkaisun. Asia ei ratkea yksittäisten sairaanhoitopiirien kautta. Asiaan pitää saada pikaisesti selkeä valtion kanta. Tämä jos mikä on keskeinen osa myös tulevaisuuden huoltovarmuutta. On yllättävää, etteivät henkilösuojaimet virallisesti kuulu niihin varusteisiin, joita varmuusvarastossa tulisi varastoida. Tämä muuttunee nykyisen pandemian myötä.
Henkilökunnan suojaustarvikkeista tulee olemaan krooninen pula pitkään, joten Suomi tarvitsee ehdottomasti tuotannon omavaraisuuden. Helppoa se ei ole, sillä esimerkiksi laatuvaatimukset täyttävästä kankaasta on globaalia pulaa. Toivo onkin innovaatioissa, joita on jo esimerkiksi käsidesin tuotannossa nähty. Esimerkiksi Taiwan on jo organisoinut maskien omatuotannon erittäin nopealla aikataululla ja tarjoaa niitä noudettavaksi myös tavallisille kansalaisille.
Puutteellinen suojavarustus vaarantaa kriittisesti terveydenhuollon henkilökunnan työkyvyn ja on vastoin työturvallisuuslakeja. Norjasta jo uutisoitu yli 200 tehohoitajan sairastuneen Koronaan viallisten suojavarusteiden vuoksi. Tähän Suomella ei ole varaa. On turhaa puhua hengityskoneiden lukumäärästä, jos meillä ei ole henkilökuntaa niitä käyttämään.
Kristiina Hämäläinen
