Koronakriisi on iskenyt rajusti jo ennestään heikossa kunnossa olevaan kuntatalouteen. Valtiovarainministeriön mukaan koronakriisi heikentänee kuntatalouden toimintakatetta kuluvana vuonna noin 500–700 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta pysynee 2,8–3,4 mrd. euroa negatiivisena vuosina 2021-2024.
Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen painotti 12.8. VM:n budjettiesitystä esitellessään, että nyt ei ole veronkorotusten aika. Kuitenkin hallitus on jo toteuttanut historiallisen suuren polttoaineverojen korotuksen, aikoo korottaa mm. alkoholiverotusta ja haluaa toteuttaa uuden maakuntaveron osana soteuudistusta. Tämän päälle palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta vuonna 2021 jopa puoli miljardia euroa.
Talouden ongelmia ei kuitenkaan voi ratkaista veroja jatkuvasti korottamalla, menoja lisäämällä ja lakaisemalla välttämättömät rakenneuudistukset ja työllisyystoimet kerta toisensa jälkeen maton alle. Esimerkkinä veronkiristysten huonosta vaikuttavuudesta viime vuosien kunnallisverokertymät osoittavat, että verokorotusten hyöty on laskennallista määrää huomattavasti pienempi, ja niiden dynaamiset vaikutukset työllisyyteen ovat negatiivisia.
”Veronkorotusten sijasta työn tekemistä ja teettämistä pitää kaikin mahdollisin keinoin lisätä” sanoo Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja Miia Antin. ”Kaikki toimet, jotka kannustavat tarttumaan työhön tai rohkaisevat palkkaamaan työntekijän, on otettava rohkeasti käyttöön ja ihmisten pitää myös tuntea kukkarossaan hyöty jokaisesta tehdystä työtunnista.” jatkaa Antin.
Myös hämäläiset kunnat ovat vaikeassa tilanteessa laatiessaan tulevan vuoden budjettiaan. Kuntien tilanteesta piittaamaton hallitus kuitenkin sälyttää härkäpäisesti kunnille uusia lisävelvoitteita, kuten oppivelvollisuuden pidentämisen ja hoitajamitoituksen kiristämisen. Tämä tietää jo ennestään korkean kuntaverotuksen kiristymistä Hämeen kunnissa ja kautta koko Suomen.
”Ensisijaisena ratkaisuna talouden korjaamiseksi ei voi olla veronkorotus, sillä se syö talouden rattaita pyörittämään tarvittavaa elinvoimaa. Kotitaloudet ovat jo nyt vaikeuksissa työllisyyden laskun myötä, eikä niiden käytössä olevaa rahamäärää tule leikata veroja korottamalla”, sanoo Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen Hämeenlinnasta.
Lahdessa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Toni Putula painottaa myös, että ”elvytystä ei koskaan tehdä veroja nostamalla. Rakenteelliset muutokset on nyt tehtävä. Koronakriisin alettua näimme, että nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. Se mikä on tärkeintä kuntataloudessa, on se, miten yhteiset verovarat käytetään.”
Veropolitiikassa maan hallituksen kannattaisi muistaa, että usein myös verojen alentaminen voi lisätä verotuloja ja lisätä siten talouden elpymistä. Esim. yhteisöverojen tuntuva alentaminen ja autojen romutuspalkkio lisäsivät verokertymää. Kotitalousvähennystä korottamalla kannustettaisiin kotitalouksia mukaan työllistämään ja helpottamaan alan yrittäjien ahdinkoa.
Mitä vaihtoehtoja päättäjillä sitten on kuntatalouden tasapainottamiseen? ”Kuntien kohdalla rakenteelliset uudistukset, monituottajamallin hyödyntäminen, turhista kiinteistöistä luopuminen ja pysyvien kustannusten alentaminen niin palvelujen kehittämisellä kuin henkilöstökuluja vähentämällä on välttämätöntä ja ensisijaista verojen noston sijasta.”, linjaa Miia Antin.
100-vuotias Hämeen Kokoomus piti keskiviikkona kevätpiirikokouksensa Janakkalassa. Piirikokous siirtyi kevään kokoontumisrajoitusten takia huhtikuulta elokuulle. Kokouksessa luovutettiin ensimmäiset piirin 100-vuotisjuhlamitalit. Piirin vuosijuhlat pidetään koronatilanteen salliessa lokakuussa Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa.
