Digitalisaatio etenee vauhdilla monella elämänalalla. Käynnissä oleva kehitys on luontevaa ja tärkeää teknologian hyödyntämistä. Kuluneen vuoden aikana erilaisten sähköisten sovellusten käyttömahdollisuus on entisestään korostunut, kun käynnissä oleva koronaepidemia on rajoittanut monia normaalitilanteessa kasvokkain tapahtuvia arkielämään kuuluvia toimintatapoja.
Runsaaseen käyttöön nousseet digitaalisiin sovelluksiin perustuvat palvelukäytännöt ja asiointitavat jäänevät laajalti myös epidemian jälkeiseksi tavaksi toimia. Tämän kaiken keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta hypätä tällaista ”digiloikkaa” esimerkiksi toimintakykynsä, korkean ikänsä tai taloudellisen tilanteensa takia. Heistäkin on muistettava huolehtia.
Digitalisaation hallittua ja tietoturvallista etenemistä on järkevää edistää soveltuvilla elämänalueilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Meneillään oleva yleinen kehitys digitaalisten etävastaanottojen toteuttamisessa, edistyminen tekoälysovelluksissa tietyillä lääketieteen erikoisalueilla ja eteneminen ajanvaraussovellusten ja erilaisten omaseurantaa ja oirearviointia tukevien sovellusten käytössä on mitä suotavinta huolellisesti harkituilla toiminnan alueilla. Harkinnan tueksi tarvitaan tutkimustietoa. Muun muassa etävastaanottojen toimivuutta, potilasturvallisuutta ja vaikuttavuutta koskevia tutkimuksia ollaan kuitenkin vasta käynnistämässä. Niistä saataneen tietoa myös tällaiseen toimintaan soveltuvista kohderyhmistä.
Tällaisen nopean kehityksen ja innostuksen aikana on tärkeää muistaa kasvokkain vastaanottotilanteessa tapahtuvan vuorovaikutuksen keskeinen merkitys onnistuneessa potilas- lääkäri tai potilas – hoitaja suhteessa. Hoitopäätöstensä tueksi lääkärillä on aina oltava luotettavat tiedot potilaansa tilasta. Tämä on asia, joka ei helposti onnistu hyvänkään digitaalisen sovelluksen välityksellä. Parhaimmatkaan ketterät tai nokkelat teknologiaohjatut etävastaanottojen sovellukset eivät pysty vastaamaan aitoa kohtaamista.
Vastaanotolla tapahtuva kohtaaminen luo mahdollisuuden paitsi potilaan fyysiseen tutkimiseen myös aitoon lääkärin ja potilaan vuorovaikutukseen. Luonteva, inhimilliseen kohtaamiseen perustuva vuorovaikutustilanne luo mahdollisuuden tarkastella ja ymmärtää potilasta yhtä hyvin kuin hänen sairauttaan. Tällainen monipuolinen, vuorovaikutteisuuteen perustuva ja sitä vahvistava kohtaaminen vastaanotolla on inhimillisen näkökulman valossa ylivertainen mihin tahansa sähköiseen toimintaympäristöön verrattuna.
Mielestäni tärkeää on kaiken kiireen, digi – innostuksen ja taloudellisten paineiden alla pysähtyä miettimään, millaiset ratkaisut johtavat hyvään lopputulokseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisu vaatii monipuolisia toimia, joihin sähköiset palvelut tuovat apua, mutta eivät yksin niitä ratkaise. Palveluketjujen kokonaisvaltainen, potilaslähtöinen tarkastelu on välttämätöntä, oikotietä toiminnan parantamiseen ei ole.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (kok)
Hollola
