Esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle on eräs hallitusohjelman kirjauksista. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan uudistuksen valmistelu aloitettiin kesällä 2019. Jos lakimuutos etenee maaliin vielä tämän vuoden puolella, on hallitus pitänyt mittavan ja kauaskantoisen uudistuksen valmistelussa formulavauhtia. Vaihtoehtojen tarkasteluun ei tässä kiireessä ole ollut mahdollisuutta.
Kun uudistuksen tavoitteena on koulutus- ja osaamistason nostaminen, on perusopetuksen onnistumiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Perusopetus on avainasemassa, kun pohditaan toisen asteen opintojen keskeyttämisen syitä tai toisen asteen opintojen puuttumista. Tutkimusten mukaan vanhempien tausta vaikuttaa merkittävästi lasten koulumenestykseen. Myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tasoittava vaikutus oppiseen on tiedossamme. Osaamisvajeiden synty pitäisikin nähdä koko oppimispolun mittaisena. Tässä osauudistuksessa oppivelvollisuutta laajennetaan vain kahden viimeisen vuoden osalta.
Kaikkiaan kyseessä on eräs koulutusjärjestelmämme merkittävimmistä uudistuksista pitkään aikaan. Mediassa on ollut menneen vuoden aikana paljon kriittistä keskustelua aiheesta, mutta se ei ole saanut vastakaikua hallituksen piirissä. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole tavoite sinänsä, vaan päämääränä tulee olla taata kaikille nuorille pärjäämisen mahdollisuudet omassa elämässään ilman koulutuksen keskeytymistä ja oma ammatti saavuttamalla.
Perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirtyminen on tärkeä vaihe nuoren kasvussa ja oppimisessa. Pelkkä toisen asteen pakollisuus ei auta, jos tuolloin on olemassa vaikeuksia. Kaikki olemme yksimielisiä siitä, että ilman toisen asteen koulutusta ei pitäisi yhdenkään nuoren jäädä. Kyse on siitä, että ymmärrettäisiin nyt annettua esitystä paremmin, miksi opinnot jäävät osalta nuoria suorittamatta. Raha ei ole keskeytyksien perussyy ja pakottaminen tuskin ongelmaa ratkaisee.
Eduskunnalla on edessään paljon pohdittavaa ja vaikeita kysymyksiä. Auttavatko sakkosanktiot nuoria opiskelemaan? Kohteleeko uudistus eri opiskelualoja tasavertaisesti? Miksi hallitus ei ole esittänyt vaihtoehtoja? Riittävätkö suomalaisten veroeurot siihen, että niillekin opiskelijoille, joilla olisi varaa kustantaa opiskelunsa itse, se tehdään yhteiskunnan toimesta? Miten keskeytykset ja koulutukseen hakeutumattomuus ratkaistaan, jos uudistus ei tuokaan toivottuja tuloksia ja uudistuksen kustannukset ovat joka tapauksessa maksettavanamme?
Aino Närkki
Kuntavaaliehdokas
Kokoomus Riihimäki
