Kunnille kohdistettavat sakkomaksut, liittyen kuntien velvollisuuteen työllistää pitkään työttöminä olleet, osoittaa tehostamisen paikkaa erityisesti Päijät-Hämeessä.
Päijät-Hämeessä sakkoja joudutaan maksamaan 25,3 miljoonaa euroa, joka on valtakunnallisesti verraten eniten kaikista maakunnista. Kanta-Hämeen vastaava luku on 12,3 milj.€. Herääkin kysymys pitäisikö julkisia voimavaroja kohdentaa paremmin?
”Hallinnollinen kustannus on kova. Vielä kovempi on työttömyyden todellinen hinta niin yhteiskunnalle, kuten myös työttömyyden kokevalle henkilölle ja hänen läheisilleen”, toteaa Miia Antin Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja.
Hämeen Kokoomuksen mielestä kaikissa kunnissa, kuten myös kuntien yhdessä, tulisi tehdä selkeästi parempaa työtä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen eteen. Kuntiin pitää luoda toteuttamiskelpoiset suunnitelmat ja toimintatavat, joilla paikallinen yritystoiminta saadaan kasvun uralle ja työllistymisen edellytyksiä näin paremmaksi. Lisäksi tähän pitää yhdistää järkevät ja uskottavat työllisyystoimet työvoiman ja työn teettämisen kohtaamiseksi. Erilaiset työllistämisen tukihankkeet pitää myös saada linkitettyä joustavasti yritysten ja muiden työantajien tarpeisiin ja rakenteisiin. Monikantayhteistyö niin kuntien kuin yritysten ja alueellisten valtion viranomaisten välillä on ensiarvoisen tärkeää kokonaisuuden kannalta. Hämeen Kokoomus näkee yhtenä hyvänä keinona esimerkiksi toimet työllistymiseen vaikka kevytyrittäjänä. Tähän tulisi TE-toimistojenkin kannustaa ja etsiä erilaisia ratkaisuja yhdessä kuntien kanssa.
On voitava tukea myös uudelleen kouluttautumista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Se vaatii tiiviimpää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja kaikkien toimijoiden kesken. Ei voi olla niin, että esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva, joka on sen jälkeen putoamassa uudelleen työttömäksi, ei voisi ottaa koulutuspaikkaa vastaan koska aloitus ja työn lopetus menevät ristiin. Määräaikaisesta tai muusta työstä ei välttämättä irrottauduta noin vain. Lisäksi irtisanoutumisesta ennen määräaikaa voi seurata rankatkin taloudelliset sanktiot ja merkintä mm. TE-toimiston kirjoihin.
”Oppilaitoksille pitäisi suoda oppilaita hyväksyttäessä liikkumatilaa enemmän. Niiltä tulisi jopa vaatia joustavuutta etenkin tilanteissa, joissa esimerkiksi jatko- tai täydennyskoulutukseen siirrytään työelämän kautta”, toteaa Raimo Salovuori, Hämeen Kokoomuksen varapuheenjohtaja Lahdesta.
Hämeen Kokoomus kannustaakin kaikkia Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kuntia sekä maakuntia etsimään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotta nämä miljoonat voitaisiin hyödyntää paikallisesti, eikä maksaa sakkoina takaisin valtiolle. ”Ei voi olla niin, että miljoonia siirrellään hallinnossa. Kaikki keinot niin valtion kuin myös kuntien tasolla pitää kohdentaa työllisyyden parantamiseen, niin työn teettämiseen kuin myös työn vastaanottamisen mahdollisuuksiin”, jatkaa Miia Antin, Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Miia Antin
p. 050 566 9619
miia.antin@gmail.com
Hämeen Kokoomus ry
Kaivokatu 16 III krs.
13100 HÄMEENLINNA
p. 0505638806
mika.airinen@kokoomus.fi
Hämeenlinna, 25.02.2021
Kyllä, erityisesti nuorten työllistyminen heti ja siis heti koulutuksen jälkeen
edes jollakin tavalla olisi tärkeää, muuten juuri hyviksi veronmaksajiksi
kasvaneet ja kouluttautuneet muuttavat hyvin helposti muualle, ja
erityisesti hyvin kouluttautuneet ulkomaille (siis normaaliaikan) ja samalla menevät tulevat verotulot eivätkä palaa.
SAKOT KUITATAAN VEROTULOILLA
Pitkään työttömänä olleet ja pienemmällä päivärahalla (30 euroa/arkipäivä) elävät ovat osittain siis kaupungin/kunnan rahoituksella (kuntien sakkomaksut).
Jo noin reilun vuoden jälkeen, kunta joutuu osittain rahoittamaan heidän päivärahojaan.
Esimerkiksi Hämeenlinna maksaa suunnilleen 5-6 miljoonaa näitä
”sakkoja” vuosittain, verotuloja kaikista työttömyyskorvauksista
(yht noin 40 miljoonaa) tulee kaupungille noin 8 miljoonaa
eli sakot kuitataan verotuloilla ainakin Hämeenlinnassa.
Ansiosidonnainen päiväraha voi olla melko runsaskin ja siitä
kunta saa hyvät verotulot. Jos näitä ei pienessä kunnassa ole, niin
sitten ainakin ”sakot” ovat rasite kunnan taloudelle.
TYÖTTÖMYYDEN KOVAA YDINTÄ
Työllisyyskorvauksia saa Hämeenlinnassa noin 7 000
asukasta, näistä noin 2 000 saa ansiosidonnaista (sitä parempaa).
Ansiosidonnaista maksetaan noin 2 vuotta, sitten
niitä pienempiä 30 euron päiviä.
Loput 5 000 saavat reilun 30 euron rahaa/päivä
(niistäkin veroa noin 17-20 %).
Näistä 5 000:sta noin 2 000 on ”sakkorahoituksella”
ja edelleen näistä on noin 1 000 ollut yli vuoden työttömänä
ja noin 500 peräti yli 5 vuotta.
Sehän on se ”työttömyyden kova ydin”, inhimillisesti
ajatellen aivan väärin ”hakea” vuosikausia työtä, jota
ei ole eikä tule, olipa syy hakijassa tai ympäristössä. Tässä kohtaa
koko työttömyydenhoito -järjestelmä on jämähtänyt sen vuosikymmenten takaiselle
työelämän vaatimustasolle.
KUNTIEN AKTIIVIMALLI
2) Kuntien ”sakkomaksut” työttömyydestä voidaan
katsoa eräänlaiseksi kuntien aktiivimalliksi
(se edellisen hallituksen).
Jos kunta tai kaupunki ei osaa hoitaa elinvoimatyötä ja pysty luomaan työpaikkoja,
se saa sakkoa.
Toisaalta onko tämä oikeudenmukaista niitä
kuntia kohtaan, joilla kertakaikkiaan ei ole
edellytyksiä saada lisää asukkaita, työpaikkoja, verotuloja.
Rafael Hellsten, tilastoasiantuntija