Suomessa muistisairauksista kärsii arviolta lähes yhtä moni (193 000) ihminen kuin meillä Päijät-Hämeessä on asukkaita. Vuosittain muistisairauteen sairastuu yhtä moni henkilö (14 500) kuin Nastolan suuralueella on väkeä. Hämmentävää on, että THL:n tuottaman tiedon mukaan vuosittain päivittyvää tilastotietoa muistisairauksia sairastavien henkilöiden määristä ei ole olemassa. Ei sitä löydy helposti Päijät-Hämeestäkään. Se tiedetään, että Päijät-Hämeessä ikääntyneiden määrä on lähtenyt tällä vuosikymmenellä jyrkkään kasvuun. Se merkitsee muistisairauksien lisääntymistä ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä järjestää ikääntyneille sosiaalipalveluna liki 20:ssä eri toimipaikassa tehostettua palveluasumista. Lisäksi meillä on lukuisa joukko yksityisiä yritysten, säätiöiden tai yhdistysten järjestämiä ikääntyneiden asumispalveluja. Ilman näitä monia palvelujen tarjoajia olisimme pahassa pulassa. Asumispalveluissa ikääntyneet ihmiset saavat ympärivuorokautisen turvan, apua ja hoivaa. Pitkäaikaisessa hoidossa olevista ikääntyneistä arvioidaan kolmella neljästä olevan jonkun asteinen muistisairaus.
Nyt vanhuspalvelulain uudistus etenee hyvinvointialueen rakentumisen rinnalla. Se edellyttää, että myös kotihoidossa ikääntyneen ihmisen on voitava olla turvassa ympäri vuorokauden. Ainakaan kunnallisen kotihoidon piiriin ei ole mahdollista päästä ilman vaativaa syytä. Myös siellä ikääntyneillä on paljon muistisairauksia.
Muistisairaus ei kosketa vain potilasta. Se koskettaa koko perhettä, kaikkia läheisiä. Muistisairaan ihmisen persoona muuttuu, arjessa selviytymiseen tarvitaan apua, sanat voivat kadota, paikat ja ihmiset näyttävät vierailta ilman maskiakin. Arki muuttuu. Läheinen joutuu kulkemaan oman polkunsa muistisairaan rinnalla. Muutos vie aikaa. Ajoissa tunnistettu sairaus, yksilöllinen kuntoutus, riittävät kotipalvelut ja tuki siirtävät ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena kannan erityistä huolta siitä, miten me uudella Päijät-Hämeen hyvinvointialueella saamme riittävästi hoitajia niin palveluasumiseen kuin kotihoitoonkin. Siun sote -kuntayhtymä houkutteli hoitajia puoleksi vuodeksi 500 € korkeammalla palkalla töihin. Siitä nousi Pohjois-Karjalassa melkein ”Siun sota” korona-aikana työssä taistelleiden hoitajien keskellä. Nyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä hakee puolestaan viisaasti perehdytyskoulutuksella aiemmin koulutettuja ammattilaisia, muissa tehtävissä olevia hoitajia takaisin hoitotyöhön. Tätä mallia on joskus kokeiltu Lahden diakoniaopistossa. Se tuotti tulosta.
Mielestäni uudelle Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle pitää luoda alueellinen ikäohjelma. Ohjelmassa tulee painottua muistisairauksista kärsivien ihmisten hoiva ja hoito ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja kotihoidossa, niin julkisissa kuin yksityisissä ja kolmannen sektorin sosiaalipalveluissa. Muistisairaan ihmisen hoitaminen kotona on vaativa tehtävä. Voimme vain kuvitella, mitä se tarkoittaisi vaikka tehostetun asumispalvelun 80 asukkaan ”kodissa”, kun arviolta 60 asukkaalla olisi muistisairaus. Jokainen asukas tarvitsee yksilöllisen ja kiireettömän hoivan ja arvostuksen aikuisena, merkityksellisenä ihmisenä.
Jokaisella muistisairaan ihmisen hoitajalla tulee olla ammattiosaaminen, riittävä lisäkoulutus, turvalliset työolosuhteet, asianmukainen palkka ja työhyvinvoinnin tuki. Alueellisen ikäohjelman sisällön luomiseen muistisairaiden hoidossa tulee ottaa mukaan hoitajia, jotka tekevät arkityötään muistisairaiden ihmisten hoivassa.
Terttu Pohjolainen, TtM, TM, opettaja, aluevaaliehdokas (KOK)
Tutustu Terttuun ja muihin ehdokkaisiimme vaalisivuillamme: www.hameenaluevaalit.fi
