Propagandan ja disinformaation käsitteet ovat perussanastoa vaikuttamaan pyrkivien tekstien tulkinnan äärellä. Nämä käsitteet on viime viikkoina useaan otteeseen liitetty myös itäisen naapurimaamme viestintään. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, näiden käsitteiden yhteys Venäjän valtion valheellisen tiedon levittämiseen on viimeistään tullut selväksi valtaosalle länsimaiden asukkaista.
Samaan aikaan Suomessa lukionsa päättövaiheessa olevat ovat näppäimistöt sauhuten osallistuneet kevään ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaskokeet mittaavat oppiaineesta riippumatta luku- ja kirjoitustaitoja, joiden merkitys on sekä jatko-opintojen että työelämän – ja nyt myös vallitsevan geopoliittisen tilanteen takia – entisestään korostunut.
Luku- ja kirjoitustaidot ovat tänä päivänä merkittävä vallankäytön väline, ja siksi ne ovat myös osa turvallisuuspolitiikkaa. Etevä lukutaituri pystyy hahmottamaan elämää ja yhteiskuntaa ympärillään – ja ennen kaikkea ymmärtämään, jos esimerkiksi yhteiskunta yrittää jollain tavalla valheellisin tai vilpillisin keinoin vaikuttaa mielipiteisiin. Etevä kirjoittaja pystyy omalla sananmiekallaan sivaltaen vastaamaan vilppiin.
Lukutaiturit poikkeuksetta ovat myös lahjakkaita kirjoittamisessa. Ylioppilaskokeet ovat opettajien näkökulmasta osoittaneet karusti jälleen kerran sen, ettei nykykoulu tai -yhteiskunta pysty tarjoamaan luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi riittävää tukea: Oikeinkirjoituksen taso on kaikenlaisen sähköistyminen myötä jyrkässä luisussa. Luku- ja kirjoitustaidossa menestyvät ne, joiden kotona on kannustettu jo varhaisessa vaiheessa kirjojen pariin.
Opetussuunnitelmat ja koulutusta koskeva lainsäädäntö edellyttävät kouluasteesta riippumatta sisältöjä, jotka vievät aikaa ja resurssia perustaitojen äärellä pysyttelystä. Toisaalta ei lukuharrastuksen tukeminen ole ennen nykyistä digiaikaakaan ollut yksin koulun tehtävä. Digitaalisuuden varjossa ovat niin kodit kuin koulutkin voimattomia, jos nykyinen toimintamalli on muuttumaton.
Lukutaitotyöhön onkin nykyistä enemmän panostettava. Samalla panostettaisiin esimerkiksi kirjoitustaitoihin, hyvinvointiin, tulevaisuuteen ja ennen muuta turvallisuuteen.
Hyvään luku- ja kirjoitustaitoon liittyy käsitys siitä, voidaanko meihin, esimerkiksi suomalaisiin, vaikuttaa ulkoa päin disinfomaation myötä. Keskeistä sisäisen yhteiskuntarauhan kannalta on, osaammeko ratkaista sanoin ja kirjoituksin mahdolliset erimielisyydet tai konfliktitilanteet.
Kun suomalaiset osaavat monipuolisesti lukea ja kirjoittaa, yhteiskuntarauha säilyy. Kun oikea tieto osataan erottaa väärästä, ei koskaan olla naapurimaan tilanteessa, jossa estetään kansalaisten pääsy valtiosta riippumattoman tiedon äärelle. Luku- ja kirjoitustaitoinen kansa ymmärtää ilman estoja ja esteitä, mikä on totta ja oikein.
Teresa Rautapää
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
sivistyslautakunnan jäsen, Lahti
