Kanta-Hämeen hyvinvointialueen maaliskuussa työnsä aloittanut aluevaltuusto työstää parhaillaan hallinnon rakenteita, mutta samanaikaisesti katseet ovat palveluvastuun alkamisessa 1.3.2023. Kunnilta alueelle siirtyvistä palveluista ikääntyneiden palvelut ovat eräs keskeisimmistä.
Ikääntyneiden osallisuuden varmistamiseksi perustetaan alueellinen vanhusneuvosto, johon kuntien vanhusneuvostot nimeävät kukin edustajansa. Kuntien vanhusneuvostot jatkavat myös toimintaansa. Hyvä asia on, että vaikuttamisen viralliset väylät ovat kunnossa.
Keskeisiä ikääntyneiden palveluita ovat asiakasohjaus, kotiin vietävät palvelut, asumispalvelut, geriatria ja kuntoutus. Kyse on pitkälti lähipalveluista. Palveluiden tarvetta ei uudistus vähennä, vaan päinvastoin väestön ikääntyessä paineet palveluiden lisäämiseen ovat kovat.
Hyvinvointialueen näkökulmasta kehittämisen suurimmat haasteet ovat sote-alan työvoiman saatavuus ja valtion rahoituksen riittämätön taso. Molemmat ovat asioita, joihin Oma Häme pystyy vaikuttamaan vain osin.
Alueemme ikääntyneiden palveluiden rakenne on melko laitosvaltainen ja raskas, joten sitä on uudistettava. Myös lakimuutoksia kaivataan.
Syksyllä 2020 vanhuspalvelulakiin lisätty ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen asteittainen nostaminen 0,7:ään 1.4.2023 mennessä on joustamaton määräys. Nyt ollaan tasolla 0,6. THL:n tuoreen selvityksen mukaan jo tämä taso on johtanut henkilöstötilanteen kärjistymiseen kotihoidossa. Hoitajien puuttuessa siellä tehdään paljon ylitöitä ja siitäkin huolimatta toimitaan vajaamiehityksellä. Nyt tarvitaan hyvinvointialueelta vahva viesti maan hallitukselle, että 24/7 hoivan määräyksiä on kohtuullistettava ja myöhennettävä, jotta palveluista vastaavat järjestäjätahot ja tuottajat voivat suunnata resurssit sinne, missä niitä eniten tarvitaan
Tulevia palveluita suunniteltaessa tarvitaan monia eri toimia; käyttöön tulee ottaa hoivatyötä tukeva teknologiaa nykyistä laajemmin ja omaishoidon edellytykset tulee varmistaa.
Eräänä toimenpiteenä ehdotan perustettavaksi Oma Hämeeseen seniorineuvoloiden verkoston. Tämä voidaan tehdä nykyisten resurssien puitteissa ja muiden kuntien kokemuksia hyödyntäen. Seniorineuvoloihin tulee kutsua erityisesti niitä, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Näin voidaan löytää varhaisessa vaiheessa ikääntymiseen liittyviä sairauksia kuten diabetesta sekä tukea ikäihmisten omatoimista toimintakyvystään huolehtimista.
Yksi seniorineuvolakäynti tutkimuksineen maksaa n. 150 euroa. Jos käyntien määrä olisi vaikkapa 10 000/vuosi, syntyisi 1,5 miljoonan euron kustannus. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa yli 30 000 euroa tai yhden 24/7 hoivapaikan kustannus on luokkaa 50 000 euroa/vuosi.
Seniorineuvolan vuoden kustannukset on saatu takaisin, jos pystyisimme ehkäisemään 30 – 50 lonkkamurtumaa tai vuoden sijoitusta 24/7 hoivaan. Lisäksi monien ikääntyneiden elämän laatu parantuisi.
Aino Närkki
Aluevaltuutettu
Riihimäen seudun tk kuntayhtymän hallituksen jäsen
Kokoomus (Riihimäki)
