Ess 26.9.2022 uutisoi, että Lahti varautuu yhtymän 7,5me lisälaskuun. Taustalla on valtion tempoileva talouspolitiikka. Kun Ukrainan sota seurauksineen valtasi uutiskentän, jäi pandemia varjoon. Tätä varjoa hyödyntäen teki Marinin hallitus ruman tempun ja päätti, että edelleen jatkuvasta koronasta huolimatta koronakorvaukset loppuvat kesäkuuhun 2022.
Yhtymän taloudessa on ollut pakko ja on voitu varautua monenlaisiin yllätyksiin. Talous on tiukoilla jo esimerkiksi inflaation vuoksi sekä siksi, että työvoiman riittävyyttä on jouduttu varmistamaan suunniteltua korkeammilla henkilöstökuluilla. Näistäkin yllätyksistä huolimatta selviäisimme tästä vuodesta plussalle, jos valtio ei pesisi käsiään koronan aiheuttamien kustannusten korvaamisesta. Pääministeri Marinin hallitus sitoutui vuoden 2020 budjettiriihen yhteydessä korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kustannukset täysimääräisesti kunnille ja niiden sotepalveluja tuottaville kuntayhtymille niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.
Alkusyksystä valtioneuvosto lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen asetuksesta, jonka mukaan valtionavustuksia maksettaisiin ainoastaan kesäkuun loppuun 2022 asti, vaikka covid-19 on edelleen yleisvaarallisten tautien listalla. Tuolla päätöksellä korvaukset loppuisivat siis taannehtivasti. Yhtymä ja monet kunnat ovat lausuneet asiasta ja kertoneet realiteetit, mutta todennäköisesti turhaan. Alueemme kansanedustajat ovat olleet asiasta vaitonaisia. Asetusesityksen perusteella arvioidut korona-avustukset olisivat yhtymälle 11 miljoonaa euroa, mikä on selvästi alle edellisen vuoden tason, 39 miljoonan euron.
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla on edelleen velvoite laajaan rokottamiseen ja testaukseen, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia koko vuoden 2022 aikana. Lisäksi koko avustuskokonaisuudesta puuttuu jäljittäminen, mistä etenkin vielä tammi-helmikuussa 2022 aiheutui runsaasti kustannuksia, koska jäljittämistyötä vielä tuolloin tehtiin valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Esityksessä korvausten taso niin varautumisen ja suojautumisen, rokottamisen kuin hoitopäivienkin osalta on lähtökohtaisesti liian alhainen, kun niitä verrataan toiminnasta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin. Tältäkään osin valtioneuvoston lupaus korvata kaikki koronapandemian hoidosta aiheutuvat kustannukset sotepalveluita tuottaville organisaatioille ei toteudu.
Niin kauan kuin covid-19-epidemia on yleisvaaralliseksi määritelty tartuntatauti, olisi siitä aiheutuvat kustannukset korvattava valtioneuvoston lupausten mukaisesti ja huomioitava myös alueiden tasa-arvoinen kohtelu koronapandemiaan saatavien valtionavustusten kaikissa vaiheissa. Nyt näyttää siltä, että valtio etsii säästökohteita itselleen vääristä paikoista. Säästeliäältä ei valtion toiminta kuitenkaan kokonaisuudessaan vaikuta. Uusia rahareikiä keksitään, mutta vanhoista sitoumuksista ei näemmä välitetä pitää kiinni. Kuluvana syksynä covid-tilanne jälleen todennäköisesti vaikeutuu ja kustannusten suuruusluokkia on vaikea arvioida.
Sari Niinistö (kok.) Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallituksen pj
