Aluevaltuusto 13.12.2022
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä/Juha Isosuo
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja viranhaltijat
Vuoden vaihtuessa teemme historiaa. Toteutamme osaltamme Suomen historian suurimman hallinnollisen muutoksen. Yhdessä yössä koko Suomessa noin 200.000 työntekijää vaihtaa työnantajaa; toimintojen ja omaisuuden siirroista puhumattakaan.
Meillä täällä Kanta-Hämeessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueesta tulee hetkessä koko maakunnan suurin työnantaja. Vuoden vaihteessa lähes 6.800 työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen kaikkiaan 17 luovuttavan organisaation palveluksesta. Tähän muutokseen olemme valmistautuneet, mutta – rehellisesti sanottuna – aivan liian vähän aikaa. Teemme kuitenkin parhaamme, jotta palkat sekä korvaukset ja palkkiot maksetaan ajallaan. Teemme parhaamme, jotta asukkaiden tarvitsemat palvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle mahdollisimman häiriöttömästi.
Kysymys kuuluu: Olemmeko kuitenkin varautuneet riittävästi? Osalla hyvinvointialueista varaudutaan vuodenvaihteen mahdollisiin häiriöihin mm. tilannehuoneiden, tehostetun seurannan ja resurssoinnin sekä tiiviin johtoryhmätyöskentelyn avulla.
Lainaan Jenni Airaksisen tekstiä:
”Mikään rakenteellinen uudistus tai uudelleenjärjestely ei itsessään takaa mitään tehokkaampaa, parempaa tai yhdenvertaisempaa järjestelmää, vaan rakenteellisilla uudistuksilla luodaan mahdollisuuksia johtamisen, organisoinnin ja käytäntöjen muutoksen kautta saavuttaa jotain uudistukselle asetuista tavoitteista.”
Tämä työ meillä on vielä kokonaan edessä.
Valtakunnallisesti arvioiden Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toimeenpanon valmiusaste on
- hallinnon, talouden ja tukipalveluiden osalta hyvällä tasolla. Oma Hämeellä on myös valmiutta siirtymän toteuttamiseen.
- olemme hyvällä tasolla myös johtamisen ja osaamisen osalta
- Palveluiden järjestämisen, yhdyspintojen ja ICT:n osalta olemme hieman takamatkalla moneen muuhun alueeseen verrattuna.
Isona urakkana vuonna 2023 meillä on löytää parhaat ja kustannustehokkaimmat tavat toimia ja tuottaa palveluita. Tämä on keskeistä siksi, että jo yksistään lakisääteisten palveluiden takaaminen kaikille tarvitseville on alkutilanteessa haasteellista.
On selvää, että alueemme kuntien ja kuntayhtymien välillä on ollut vaihtelua palveluiden laadussa ja niiden järjestämisen tehokkuudessa. Merkittävät erot saman palvelun tuotantokustannuksissa saattavat olla oire tuotannon järjestämisen kehittämistarpeista. Näihin meidän on kiinnitettävä huomiota. Jos tuotamme palvelut ”kalliisti”, tuotamme niitä pienemmälle määrälle asiakkaita ja se tarkoittaa palveluiden piiriin pääsyn kynnyksen nousemista.
Aivan keskeinen asia tulee olemaan palveluiden vaikuttavuus ja vaikuttavuuden mittaaminen. Ei riitä, että palvelut ovat laadukkaita, jos niiden vaikuttavuus ei ole oikealla tasolla.
Myös Kanta-Hämeessä merkittävän osan sosiaali- ja terveyspalveluista tuottaa yksityinen sektori. En tarkoita ainoastaan valtakunnallisia yrityksiä, vaan myös yksittäisiä ammatinharjoittajia, joita alueellamme on satoja. Yksityisen tuotannon kustannuksiin kohdistuvat samat korotuspaineet kuin julkisesti tuotettuihin palveluihin. Kyse ei ole siitä, että yksityinen sektori olisi jotenkin muuttumassa suhteellisesti kalliimmaksi kuin julkinen tuotanto; yksityisen tuotannon matalat rakenteet, hyvä asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus ovat hyviä kirittäjiä julkiselle tuotannolle myös jatkossa. Tulevassa vaikeassa työvoima- ja taloustilanteessa on kaikki resurssit otettava käyttöön. Yksin emme selviä.
Kirittäminen ei kuitenkaan onnistu, jos emme julkisesti saa avattua oman tuotantomme kustannuksia. Yksi keino on se, että emme laadi vain vaadittavaa palvelustrategiaa, vaan laadimme yhdistetyn palvelu- ja hankintastrategian. Tästä toimintamallista on hyviä kokemuksia useissa kaupungeissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevien lainsäädännön muutosten osalta olemme vielä sumuisessa tilanteessa. Ikääntyneiden palveluissa siirrytään huhtikuussa 2023 0,65 mitoitukseen ja joulukuussa 0,7 mitoitukseen. Nousut tarkoittavat henkilöstön määrän lisäämistä tilanteessa, jossa palkkakustannukset kohoavat merkittävästi tehtyjen työmarkkinaratkaisujen takia.
Hoitotakuulainsäädännön käytännön toteutus on edessä – jää nähtäväksi kuinka siinä onnistutaan. On hyvä tavoite, että kaikki kansalaiset saavat hoitoa ajallaan, mutta jonoissa ei parane kukaan. Jos lainsäädäntöä ei pystytä noudattamaan tai valvomaan, on kyseessä epäonnistunut lainsäädäntö. On varmaa, ettei hoitotakuu tai muukaan palvelukysyntään vastaaminen toteudu ilman palvelusetelien käyttöönottoa.
Talousarvio tehdään nyt alijäämäisenä, kuten todellisuudessa kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Oikeat luvut ovat pelkkiä kysymysmerkkejä, joihin emme juurikaan pääse vaikuttamaan. Paineet kohdistuvat jo nyt käyttötaloussuunnitelmaan ja lisätalousarvioon. Vaikka rahoituksen tasapaino jollakin tavalla vielä löydettäisiin, työvoiman saatavuuden haasteet asettavat omat ongelmansa. Tähän parhaat lääkkeet ovat hyvä henkilöstöpolitiikka ja hyvä johtaminen.
Lisäksi olen varma siitä, että uuden ASSI-sairaalan rakentuminen ja sen uusi toimintaympäristö on mahdollisuus myös henkilöstön vetovoiman ja pitovoiman kannalta.
Kokoomuksen valtuustoryhmä ei esitä muutoksia hyväksyttävänä olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Kannamme kuitenkin huolta palveluihin liittyvän integraatiotavoitteen toteutumisesta. Tähän liittyen tulemme esittämään määräaikaisen integraatiovaliokunnan asettamista hallintosäännön muutosta koskevassa asiakohdassa.
