Mediassa on ansiokkaasti pohdittu eduskuntavaalien asetelmia niin Kanta- kuin Päijät-Hämeen puolella lähinnä aluepolitiikan näkökulmasta. Vaaleissa on kysymys muustakin kuin oman kotinurkan edusta.
Suomi on kasvanut vuosikymmenten aikana nykyiseen hyvinvointiin vahvoilla perusarvoilla, jotka arvot ovat juurtuneet yhteiskuntaamme jo itsenäisyyden syntymisen aikoihin ja vahvistuneet aina kun Suomi on joutunut koettelemusten keskelle. Erityisen hyvin tämän ovat kokeneet Suomea rakentaneet sukupolvet.
Suomessa ne pohjautuvat kotiin, koulutukseen, yrittämiseen, työn tekemiseen, koulutukseen ja lähimmäisestä välittämiseen. Kodin pohja on avioliitto ja perhe, joka on turvannut yhteiskunnan jatkuvuuden. Työn tekeminen ja yrittäminen, sekä ahkeruus ovat olleet maamme menestyksen kulmakiviä ja tuoneet hyvinvointia pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden mukaisesti. Vapaa Isänmaa on puolestaan tärkein maanpäällinen asia, mitä olemme saaneet. Muista vaikeuksista selvitään mutta jos vapautemme menetämme, niin se on ylitsepääsemätön paikka.
Olemme viimeisen vuoden aikana joutuneet uutisten kautta elämään mukana niissä karmeuksissa, mitä itsenäisyyden menettämisen uhka tuo. Ilman vapautta ja itsenäisyyttä ei suomalaisten olisi vuosikymmeniin tarvinnut miettiä yksilön oikeutta, yrittämistä, kristillisiä perinteitä, tai pohtia edes sellaista, millä kaavalla koulujen joulu- tai kevätjuhlia järjestetään?
Meillä on tullut ja yhä vahvistunut yhteiskunnassa sellainen henki, että jos henkilö sanoo julkisuudessa mielipiteensä, joka on jonkun vähemmistön näkemystä vastaan, hänet leimataan suvaitsemattomaksi ja ahdasmieliseksi.
Mikäli enemmistön täytyy sopeutua toiminnassaan, perinteissään tai arvoissaan vähemmistön elämään, tulee suvaitsemattomuus vähemmistöä vastaan lisääntymään. On luonnollista, että enemmistö suomalaisista haluaa suvaitsevaisuutta omien perinteiden kunnioittamiseen.
Ajattelen, että Häme ja koko Suomi tarvitsee nyt tolkkua ja malttia politiikan tekemiseen – kokemusta, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Politiikassa yhteistyön kehittyminen toimintojen perustaksi vaatii vastuuta, kokemusta ja johtajuutta. Vain yhdessä tekemällä voimme ratkaista ongelmia. Silloin on onnistuttu, kun yhteistyö on toiminut. Riitelevä, toisten virheissä elävä yhteisö ei pärjää. Kun yhteistyön osa-alue on päättäjillä kunnossa, voimme valvoa alueemme ja vaalipiirimme etuja.
On hyvä palata juurille ja muistaa, että kansanedustaja on lainsäätäjä ja eduskunta ohjaa yhteiskunnan suunnan lakeja säätämällä. Tämän jälkeen verkostoitunut kansanedustaja voi toimia vaalipiirinsä edunvalvojana.
Ilkka Viljanen
Eduskuntavaaliehdokas
