Suomen metsät, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat nyt käytävien vaalien tärkeitä teemoja. Kaikki allekirjoitamme sen, että talouskasvumme ei voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen tai fosiilisiin polttoaineisiin.
Laaja yksimielisyys on siitä, että metsät ovat Suomen hiilinieluja. Siitä huolimatta juuri metsistä käydään polarisoitunutta väittelyä, joka vie tilaa tosiasioilta. Nyt tarvitaan yhteinen ymmärrys nykytilanteesta. Suomi on metsien maa ja metsäteollisuus on yksi hyvinvointimme kivijaloista. Meidän ei tarvitse ratkoa ilmastopolitiikan kysymyksiä järkevän metsäpolitiikan kustannuksella.
Eräiden tuoreiden tutkimustulosten mukaan Skandinavia ja Suomi ovat nyt jo hiilineutraaleja eivätkä aiheuta merkittäviä päästöjä. Todellisuudessa päästöt ovat näiden laskelmien mukaan pienempiä ja nielut suurempia kuin mitä on väitetty. On hyvä muistaa kuitenkin, että vaikka olisimme jo nyt vähintäänkin lähellä hiilineutraliutta, ei hanskoja tule tulevaisuuden tavoitteiden osalta pudottaa. Ilmastonmuutoksen vastaista työtä on luonnollisesti jatkettava kaikin keinoin.
Metsien monimuotoisuuden säilyttämisen osalta Suomen tilannetta helpottaa merkittävästi se, että meillä on lähes 600 000 pienmetsänomistajaa. Omistetun metsän keskikoko on pieni ja pienmetsänomistajat toimivat luontaisesti metsien monimuotoisuutta säilyttäen.
Suomen osuus EU alueen päästöistä 1,3 %. EU:n osuus maailman päästöistä on puolestaan 8 % ja pienemässä. Puolet EU:n energiapäästöistä ovat peräisin Saksasta ja Puolasta. Esimerkiksi Saksassa on fossiilisten polttoaineidenkäyttö lisääntynyt, koska ydinvoimalat ollaan sulkemassa huhtikuussa 2023. Faktaa on, että Suomi ei ole se maa, joka ratkaisee maapallomme kohtalon päästöjen osalta, mutta Suomi voi olla se maa, joka pystyy edistämään vihreän siirtymää kansainvälisesti.
Energiamarkkinat ovat siirtymässä kovaa vauhtia kohti puhtaita ratkaisuja. Taustalla on mm. kuluttajien, asiakkaiden ja sijoittajien vaatimukset ja vastuullisuus. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä esimerkiksi päästöttömän sähkön tuotannossa ja sen kehittämisessä.
Suomen ilmastopolitiikan linjaa on muutettava. Päästövähennystavoitteiden rinnalle tulee tuoda puhtaan energian kehittäminen ja siihen liittyvän teknologian edistäminen. Alan yritysten kasvua tulee vauhdittaa ja seuraavalla hallituskaudella on laadittava vihreän kasvun strategia rajoittavan ilmastopolitiikan sijaan.
Aino Närkki, eduskuntavaaliehdokas
