Suomalaisten metsät ovat olleet pitkään otsikoissa, sillä tuohon vihreään kultaamme kohdistuu jatkuvasti erilaisia uhkia. Milloin EU uhkaa tulla jäsenmaidensa tontille metsäpolitiikassa ja milloin kotiperäiset epäilijät haaveilevat yksityisomaisuuden museoinnista. Räikeimmissä puheenvuoroissa on puhuttu jopa “metsäteollisuuden tekohengittämisestä”.
Tällainen ajatusmaailma ei tee kunniaa alalle, joka on ollut merkittävällä tavalla luomassa yhteiskuntaamme vaurautta ja hyvinvointia. Suomalaiset ovat maailman parhaita metsänhoitajia, ja suunta on edelleen parempaan päin.
Metsällä on todella suuri taloudellinen vaikutus yhteiskuntaamme. Metsäteollisuus työllistää suoraan noin 42 000 suomalaista, välillisistä vaikutuksista puhumattakaan. Metsäsektori vastaa Suomen elintärkeästä viennistä viidenneksellä, ja veroja ala maksaa useita miljardeja joka vuosi.
Lypsävää lehmää ei kannata kotimaassa ampua, sillä maailmanmarkkinoilla kestäville ja jalostetuille puupohjaisille tuotteille on alati kasvava kysyntä. Fossiilisista raaka-aineista siirryttäessä parempiin vaihtoehtoihin suomalaisilla puutuotteilla on tuhannen taalan paikka vallata markkinat ja ratkaista osaltaan koko maailmaa koskettavaa ilmastokriisiä.
Kekseliäitä ratkaisuja onkin jo syntynyt Suomessa. Puun kuiduista on kehitetty vaatteita, ja erilaisia lääkkeitä jalostetaan puusta. Puusta syntyy myös akkuteollisuuteen ratkaisuita. Rakentamisen saralla puuta voidaan hyödyntää entistä enemmän, kun puukerrostalot alkavat yleistyä. Samalla myös hiilidioksidia saadaan sidottua pidemmäksi aikaa.
Ilmaston ja ympäristön kannaltakin suomalaista metsäsektoria kannattaa kehittää, sillä siten voidaan estää hakkuuvuotoja. Kun markkinoilla on kysyntää puupohjaisille, niin jolleivät suomalaiset saa harjoittaa kestävää metsätaloutta, tekee sen joku muu maa ei-niin-kestävällä tavalla.
Uusia tuotteita syntyy metsäteollisuudessa jatkossakin, mutta meidän tulee tehdä ennustettavaa ja pitkäjänteistä metsäpolitiikkaa, jotta yritysten investointi halu ja kyky Suomessa säilyy tulevaisuudessakin. Puuston kokonaismäärä on kasvanut Suomessa vuodesta toiseen, joten hakattavaa tulee riittämään tulevaisuudessakin.
Auringonsäteet paistavat kyllä metsäalaan, kunhan onnistumisia muistetaan arvostaa ja nykyisiä haasteita korjata kuntoon. Annetaan alan kehittyä ja kasvaa, sillä omavarainen Suomi tarvitsee vahvaa metsäsektoria.
Teemu Kinnari
Metsätalousinsinööri
Eduskuntavaaliehdokas (kok)