Aluevaltuutettu Eija Aittolan puhe aluevaltuustossa 09.05.2023
”Tänään taitaa olla päätöksessä ensimmäinen todellinen osoitus siitä, mitä tämä hyvä uudistus tuo tullessaan. Edellinen hallitus lanseerasi uudet hyvinvointialueet ja uudistusta myytiin ainakin parannuksena palveluihin ja tasa-arvolla. Säästöistä eikä rahasta puhuttu. No nyt puhutaan ja isoilla kirjaimilla. Uudistuksen tekijät unohtivat alueiden rahoituksesta monta miljardia ja tässä ollaan.
Kukaan meistä ei halua tehdä näitä päätöksiä, eikä niitä tehdä kevein perustein. Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava ja se on hyvä alku tulevaisuudelle. Ennen asiat korjattiin käymällä kuntien kukkarolla ja taseiden ylijäämillä. Meillä nämä toimet eivät ole käytössä. Tase on nolla ja käytössä olevat rahat tulevat valtiolta, lainanotto-oikeutta ei ole ilman VM:n lupaa. Jos ei toimita lain mukaan, valtiovalta puuttuu asiaan ja lopputuloksena voi olla liitos jonkin muun hyvinvointialueen kanssa.
Säästöjen lisäksi pakettiin sisältyy kahdeksan miljoonan euron panostuspaketti, joka on tarkoitus panna toimeen ennen säästötoimia. Panostusten tarkoitus on lieventää säästötoimenpiteiden vaikutusta, uudistaa esimerkiksi ikäihmisten asumisen muotoja. Kun puhumme kotona asumisesta pidempään, se ei tarkoita ikäihmisten vangitsemista epäinhimillisiin olosuhteisiin kotiinsa yksin vaan kehittää esimerkiksi yhteisöllistä asumista, perhehoitoa ja myös hyödyntää kolmatta sektoria palveluiden parantamiseksi nykyisen laitoshoidon sijaan. On populistista väittää, että olemme heikentämässä ikäihmisten palveluja, kun kuitenkin tarkoitus on monipuolistaa niitä. Myös digitalisaation mahdollistamien palveluiden täysmääräinen hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä ja sieltäkin löytyy varmasti apuja.
Terveyspuolella samoin on tarkoitus hakea uusia muotoja palvelulle ja tämä lista ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki palvelut viedään ja keskitetään suuriin kaupunkeihin. Sehän riippuu jatkotoimista ja miten niissä onnistutaan. Sotekeskus toimintamallina ei ole vielä ollut käytössä laajasti alueellamme ja uskon sen tuovan sujuvuutta ja taloudellisuutta toimintaamme.
Yksityisen palvelutuotannon täyspainoinen hyödyntäminen hakee vielä muotoaan, mutta on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Järjestämisvastuu ja valvontavelvollisuus on meillä omissa käsissä, mutta palveluiden tuottamiseen tarvitaan muitakin tahoja. Ei kaikkia tarvitse tuottaa itse vaan yhdessä saamme enemmän aikaan. Tuntuu, että osalle yksityinen palvelu on enemmän kirosana kuin aito yhteistyökumppani. Totuus on, että emme ole koskaan näitä palveluja pystyneet tuottamaan yksin vaan palveluista riippuen 40-60% on tarvittu yksityistä tuottajaa.
Nyt tarvitaan rohkeutta päättää, kuten meillä Riihimäellä on ollut slogan jo muutaman vuoden. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta pelkkä uhkakuvien maalaaminen ei johda mihinkään ja päätöksiä voi aina muuttaa jos näyttää siltä, että tilanne huononee. Uudistuksilla on kuitenkin annettava mahdollisuus ja luottaa valitsemiemme virkamiesten ja johtajiemme osaamiseen. Itse en ole alan ammattilainen, mutta onneksi ei tarvitse ollakaan. Sitä varten on ammattijohto, joka virkavastuulla tätä tekee.”
