- Koen, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa ja siksi kannatan Suomen Nato-
jäsenyyttä. Se ei kuitenkaan ole suomalaisille mikään säästöratkaisu, lahtelainen
kansanedustajaehdokas Francis McCarron linjaa.
- Maanpuolustukseen käytetylle rahalle saadaan kuitenkin silloin rautaiset takeet.
Mies perustaa puolustuspoliittisen kantansa tietolähteisiin ja omaan ymmärrykseensä
Suomen ulko ja turvallisuuspolitiikasta.
- Tällä hetkellä puolustuskykymme on nippanappa uskottava. Kyllä suomalaisten on
avoimin silmin ja rohkein ajatuksin pohdittava, miltä puolustuskykymme näyttää
ulospäin. Olen myös valmis siihen, että Suomi säilyy vielä sotilaallisesti
liittoutumattomana.
Miksi me suomalaiset emme halua olla mukana länsimaisten demokratioiden yhdessä
järjestämässä puolustuksessa, McCarron kysyy?
- Naton viides artikla velvoittaa Nato maita osallistumaan puolustukseen, jos yhteen
jäsenmaahan hyökätään. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Irakin sodan kaltaiset
Yhdysvaltain operaatiot eivät kuitenkaan ole olleet sellaisia, mihin Suomella olisi Nato-
jäsenyyden perusteella ollut velvoite osallistua.
Naton paras tae on McCarronin mukaan se, että kenenkään ei ole järkevää hyökätä
Natomaahan, mikä ennalta ehkäisee kriisitilanteita sen alueella.
- En todellakaan ymmärrä pelinavauksia Suomen ja Ruotsin väliselle
puolustusyhteistyölle.
Venäjä ei McCarronin mukaan arvosta heikkoja valtioita lähialueillaan.
- Vahvojen kansakuntien kanssa se tekee yhteistyötä ja kauppaa. Suomalaisten leipä
on myös monesti tullut Venäjältä. Se, että Suomessa ryhdytään ehdoin tahdoin
heikoiksi ja annetaan naapurimaan puuttua meidän asioihin, ei myöskään
kauppasuhteitamme edistä.
Faktalaatikko:
- Naton 5. artikla on PohjoisAtlantin sopimuksen artikla, joka määrittää Naton
jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan
aseellinen hyökkäys Euroopassa tai PohjoisAmerikassa jotakin Naton
jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita
vastaan. Naton 4. artikla määrää, että näistä velvoitteista maat neuvottelevat
keskenään. - Jäsenyyden suorat kustannukset olisivat Suomelle mitättömät, alle 40 miljoonaa
euroa vuodessa. Se on alle kaksi prosenttia Suomen omasta runsaan 2,7
miljardin euron puolustusbudjetista. - Asevelvollisuus ja Nato liittoutuminen ovat kustannustehokas ratkaisu, jotka
tarjoavat suhteessa maan kokoon kovan tason puolustuskyvyn. - Natojäsenyys ei velvoita ottamaan ulkomaisia joukkoja tai ydinaseita Suomen
maaperälle
