EU-politiikka ohjaa myös Suomen lainsäädäntöä. Siksi tarvitaan yhteisesti hyväksytyt strategiset tavoitteet, joita viemme EU:ssa määrätietoisesti eteenpäin kaikkien EU:ssa toimivien tahojen avulla. Nyt olemme usein vaikuttamisessa myöhässä, mistä oppositiopuolueet ovat hallitusta moittineetkin. Myös hallituspuoluetta edustava Eero Heinäluoma (sd) myöntää joulukuun Demokraatti-lehdessä vaikuttamistyön ongelmat.
Suomen liityttyä EU:hun 90-luvulla muistan kiihkeät keskustelut kurkun oikeasta käyryydestä. Tuohtumus oli suurta, kun keskusteluissa syytettiin EU:ta suomalaisten kurkkujen hyljeksimisestä. Kaukana ovat ne ajat, kun kurkut ovat olleet suurin huolemme. Silti olemme edelleen siinä tilanteessa, että EU:sta tulevat direktiivit ja vaade niiden kansalliseksi toteutukseksi lainsäädännön avulla tuntuvat tulevan annettuina, jopa yllätyksenä.
EU:n painopisteet vuosille 2019–2024 ovat vihreä kehitys, elinvoimainen taloudellinen perusta, kansalaisten ja vapauksien suojelu. Tärkeitä tavoitteita kaikki. Seuraavat EU-vaalit ovat vuonna 2024. Silloin on aika myös EU:ssa uusien painopisteiden luomiselle ja tällöin myös Suomen toimijoiden tulee olla aktiivisia.
On tärkeää, että kevään eduskuntavaalien jälkeen tulevassa hallitusohjelmassa määritellään Suomen tason EU:ta koskevat strategiset tavoitteet, jotka osaltaan tukevat hallitusohjelman toteutumista. Millaisia linjauksia mm. turvallisuuspolitiikan, maatalouspolitiikan tai ilmastopolitiikan saralla pyrimme EU:n tasolla edistämään?
Kun olemme ajoissa liikkeellä ja teemme töitä tavoitteidemme eteen, kasvavat myös mahdollisuudet vaikuttavampaan EU-politiikkaan. Tämä vahvistaa hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista ja vähentää ”ajopuuna” kulkemisen tuntua EU:n valtameressä. Isot porskuttavat kyllä, mutta pienten maiden on kyettävä yhteistyöhön sekä määrätietoiseen, oikea-aikaiseen ja joka tasolla tapahtuvaan vaikuttamistyöhön. Nykyinen vaikuttaminen on valitettavan jälkijättöistä ja reagoivaa.
Helena Lehkonen
kasvatustieteen tohtori, yrittäjä
kansanedustajaehdokas
