Viime vuosien maailmanlaajuinen lama on osoittanut, miten tärkeää on kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tällöin korostuu erityisesti linjan Turku-Tampere-Lappeenranta eteläpuoli, missä muodostuu suuri osa maamme bruttokansantuotteesta. Metropolin merkitystä korostetaan, mutta se ei kuitenkaan riitä. Meidän on kehitettävä kokonaisuutena myös metropolin kanssa tiiviissä vaikutuspiirissä olevia alueita rautateiden sekä Valtatie 4:n ja Valtatie 3:n varrella.
Pääkaupunkiseudulle ennustetaan muuttavan satoja tuhansia ihmisiä tulevina vuosikymmeninä. Nähtävissä on useita muutosvoimia, jotka ohjaavat kasvua tähän suuntaan. Resurssitehokkuuden vaatimus ohjaa yhdyskuntakehitystä ja liikkumista. Digitaalinen vallankumous tulee mullistamaan kaupan ja palvelut. Työn luonne muuttuu ja toimistotalot tyhjenevät. Samoin kaupungistuminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.
Metropolialueen kaksi tärkeintä kasvusuuntaa ovat kasvukäytävät VT4:n ja VT3:n varressa.
Pääkaupungista ja pääkaupunkiin pääsee nopeilla junilla ja moottoritietä pitkin niin Hämeenlinnasta kuin Lahdesta. Näiden väylien ansioista Häme on tiiviissä yhteydessä metropoliin.
Kilpailukyvyn edellyttämän sujuvan liikkuvuuden vuoksi tulevina vuosina tarvitaan infrahankkeita, joilla tehostetaan jo rakennetun yhdyskuntarakenteen käyttöä. Tämä toteutuu tukemalla uusien moottoritieliittymien ja rautatieasemien avaamista kasvukäytävien varteen. Tällaisia tärkeitä hankkeita Hämeessä ovat Arolammin liittymä VT3:lla Riihimäellä, Tuuliharjan teollisuusalueen liittymä VT4:llä sekä Hennan rautatieasema Kerava-Lahti oikoradalla Orimattilassa. Myös pääradan lisäraide- ja asemaketjun kehittäminen tukevat kehityskäytävä ajattelua.
Myös ilmastopolitiikan tavoitteet vaativat meitä tukemaan sellaista liikenteen toiminnallista kehittämistyötä, joka kohdistuu näihin kasvu – Suomen ydinalueisiin. Tämä tarkoittaa paitsi lippu- ja maksujärjestelmien yhtenäistämistä, myös tilannekuvan, tiedonkulun ja teknologian aiempaa parempaa hyödyntämistä ja prosessien uudelleen ajattelua. Älyliikenne ei ole pelkkää teknologiaa, vaan tällainen kehittämistyö haastaa myös hallinnon alueelliset rajat ja jopa nykyisen lainsäädännön mm. henkilökuljetuksissa. Joustavuus tulisi ehdottomasti sallia erilaisissa pilottihankkeissa.
