Kevätkauden päätteeksi eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelu suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon vaikeasta tilanteesta. Pitkittynyt Ukrainan kriisi ja sen mukanaan tuomat Venäjän pakotteet ja vastapakotteet ovat ahdistaneet jo ennestään tiukoilla ollutta maatalouttamme entisestään ja nyt tilanne on sellainen, että hallitukselta vaaditaan lisätoimia jo yksin huoltovarmuutemmekin turvaamiseksi.
Toisessa lisäbudjetista lisärahaa ei vielä maataloudelle osoitettu, mutta syksyn budjettiriihessä asia korjataan kuntoon. Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on todennut, että kriisitoimet on valmisteltava huolella ja näin päätökset saadaan vasta syksyllä valmiiksi. Syksyn lisäbudjettiin suunnitellut rahat ovat tosin vain kriisiapua pahimman tilanteen yli ja ne eivät yksin riitä korjaamaan vaikeaa tilannetta minkä syyt ovat syvemmälläkin. Nyt Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt maatalouden kansallisen tukeen 48 miljoonan euron korotusta. Tämän vuoden alkupuolella maatilat ovat jo saaneet kriisitukea yhteensä 33 miljoonaa euroa EU:sta ja maamme omasta budjetista. Toimia on siis tehty, mutta ei vielä riittävästi.
Me olemme kokoomuksessa ottaneet tämän tilanteen alusta asti äärimmäisen vakavasti. Tätä varten julkaisimme juuri kesäkuun alussa oman Maatalouden pelastusohjelman. Tässä eduskuntaryhmän ja maaseutuvaltuuskunnan kanssa yhdessä tehdyssä asiakirjassa käymme läpi maatalouden nykytilaa ja tulevaisuutta. Mutta emme siis tyydy vain käymään tilannetta läpi vaan esitämme konkreettisia keinoja, joilla kotimainen maatalous tulee jatkossa pärjäämään kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Yksi keskeisistä ongelmista on maatalouden monimutkainen tukijärjestelmä. Ryhmämme esittikin kansanedustaja Markku Eestilän (kok) johdolla, että maataloustukijärjestelmää ja erityisesti sen täydentäviä ehtojen valvontaa ja tulkintaa on yksinkertaistettava ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista tinkimättä.
Esitämme siis, että täydentävien ehtojen valvontaa on vietävä rangaistusten sijaan neuvovaan suuntaan. Tällä hetkellä valvonnassa mennään sakot edellä ja etsitään virheitä. Normaalissa virkatyössähän pitäisi ottaa aivan uudenlainen toimintatyyli ja keskittyä neuvontaan ja antaa asiakkaiden eli tässä tilanteessa maanviljelijöiden korjata tietyssä määräajassa virheensä, ellei kysymyksessä ole tarkoituksellinen tai vakava laiminlyönti. Valvonnan pitää aina olla riskiperusteista eli niitä valvotaan enemmän, joiden toiminta ei ole kunnossa. Esitimme maatalouteen käyttöön otettavaksi tulevalla tukikaudella myös ns. keltaisen kortin. Kortti tarkoittaisi, että ensimmäisestä vähäisestä rikkeestä tai myöhässä tehdystä ilmoituksesta saisi vain varoituksen – tukien jäädyttämisen sijaan.
Toinen työkalu maatalouden kehittämisessä on tiukempi vaatimus sadonkorjuun tuloksellisuudesta tukien maksatuksen edellytyksenä. Ja kolmas keino maatalouden kannattavuuden parantamiseen on tuotantokustannusten pienentäminen. Kustannuksia kasvattaa erityisesti energian hinta. Haluammekin avata nyt uudestaan sähkömarkkinalain niin, että toimitusvarmuutta parantavat verkkoinvestoinnit toteutetaan pidemmällä aikavälillä ja näin pystymme pitämään sähkönkorotukset kurissa. Energiaviraston tulisi myös alentaa monopolitoiminnan kohtuullisen tuoton määritelmää, jolloin sähkön siirtohintoja pitäisi useiden verkkoyhtiöiden alentaa. Näin energialasku saataisiin pienemmäksi, kun verkkoinvestointeja ei toteuteta liian nopealla aikataululla,.
Ja lopulta isossa roolissa suomalaisen ruuantuotannon turvaamisessa on meidän jokaisen ostoskäyttäytyminen. Kun ostamme kaupasta lähellä tuotettua suomalaista ruokaa niin pidämme rattaat pyörimässä ja osaltamme annamme tukemme kotimaiselle laadukkaalle ja puhtaalle ruualle. Muistetaan tämä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
