Monet arkiset tekijät vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Hyvän elämän edellytyksenä pidetään yleisesti hyvää arjen sujumista, hyvää terveyttä, turvattua toimeentuloa ja tyydyttäviä ihmissuhteita. Myös turvallinen ja terveellinen elin- ja toimintaympäristö koetaan tärkeiksi kuten myös tunne hyvästä elämänhallinnasta ja toiveikas tulevaisuudenkuva.
Yksinäisyys, sosiaalinen osattomuus ja eri syistä johtuva arvostuksen puute nakertavat nopeasti hyvinvoinnin tunnetta. Iäkkäät henkilöt saattavat jäädä helposti yksinäisiksi. Joskus ihminen jää muun yhteisön ulkopuolelle esimerkiksi sairauden tai vammaisuuden takia. Tällaisissa tilanteissa toimet, jotka viestittävät aitoa välittämistä kanssaihmisistä, tukevat hyvinvointia.
Koetun hyvinvoinnin kannalta tärkeä sosiaalinen arvostus heikkenee helposti myös työttömyyden kohdatessa. Tällöin samanaikainen toimeentulon heikkeneminen huonontaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Lapsiperheillä tällainen tilanne voi vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten ajankäyttöön, harrastuksiin ja mahdollisuuksiin sosiaalisten voimanvarojen kehittymiseen. Toimeentulovaikeudet altistavat myös sairauksille. Työelämäkin voi kovuudessaan olla ihmisen hyvinvointia heikentävä. Varsinkin koettu epäoikeudenmukainen arvostuksen puute rapauttaa nopeasti työhyvinvoinnin edellytyksiä.
Vastuun ottaminen itsestämme ja läheisistämme sekä muista kanssaihmisistä edistää ja tukee hyvinvointia. Tämä oma vastuumme onkin tärkeää tunnistaa. Moni hyvinvointia, muun muassa hyvää terveyttä edistävä asia, on käytännössä omissa käsissämme. Terveelliseen ravintoon ja riittävään liikuntaan on useimmilla mahdollisuus pyrkiä. Myös haitallisten elämäntapojen hallinta on tärkeää. Tähän löytyy myös tukea ja neuvontaa sekä kunnallisten ja yksityisten toimijoiden että vapaaehtoisjärjestöjen taholta. Itse kullakin työelämässä olevalla on mahdollisuus tehdä paljon myönteistä ja vaikuttaa osaltaan koko työyhteisön hyvinvointiin.
Hyvinvoinnin tueksi tarvitaan myös sujuvia palveluja. Yhteiskunta organisoi kansalaisten hyvinvointia tukevaa palvelutoimintaa ja järjestää tarvittavaa muuta tukea niille, jotka sitä tarvitsevat. Monet seikat kuitenkin vaikuttavat tällä hetkellä kuntien mahdollisuuksiin järjestää palveluja. Tällaisia seikkoja ovat muutokset palvelujen tarvitsijoiden määrässä ja rakenteessa sekä heikentynyt kyky rahoittaa palveluja. Ratkaisua tilanteelle haetaan Päijät-Hämeessä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta organisoinnista hyvinvointikuntayhtymään ja tulevasta sote -uudistuksesta. Näiden uudistusten toteutumisen jälkeenkin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen tulee säilymään tärkeänä kunnan tehtävänä ja sen roolin tulisi mielestäni vahvistua entisestään.
Hyvinvointia tukevien palvelujen parantaminen ja niiden rahoituksen turvaaminen on erittäin tärkeää ja siksi uudet ratkaisut ovat välttämättömiä. Samaan aikaan palvelutoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta on koko ajan edistettävä. Palveluja järjestettäessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon myös toimintakyvyltään heikommat ihmiset. Turvaverkkojen tulee heidän osaltaan olla kunnossa.
Vain osaan yllä mainituista hyvinvoinnin osatekijöistä voidaan vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Lisäksi tarvitaan yleisiä elämänolosuhteita vahvistavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia ratkaisuja. Tällöin kuntatason ratkaisut muun muassa varhaiskasvatuksessa ja koulujärjestelyissä, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa, kaavoituksessa ja liikennejärjestelyissä sekä elinkeinopolitiikassa vaikuttavat oleellisesti hyvinvoinnin edellytyksiin. Kuntatason yleistä ennaltaehkäisevää toimintapolitiikkaa eri toimialoilla kannattaa mielestäni terävöittää.
Myös elin- ja toimintaympäristöön liittyvät terveyshaitat ovat merkittäviä kansanterveyteen ja palvelujen käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Huomattava osa näistä elin- ja toimintaympäristön tekijöistä aiheutuvista sairauksista ja oireista on mahdollista ehkäistä ihmisten omilla toimilla ja hyvällä yhdyskuntien suunnittelulla sekä varautumisella. Siten tärkeää olisi, että terveysriskeistä karttuva tieto saataisiin väestön ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön sekä mahdollisimman kattavasti päätöksenteon pohjaksi kunnissa. Tärkeää olisi varmistaa kaikkien ihmisten sosiaalisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien toimijoiden yhteistyö ja sujuva vuorovaikutus.
Kunnalla on sote- muutostenkin jälkeen tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin edellytysten luojana.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos, LT
Yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri
Kuntavaaliehdokas
Hollola
