”Muutos toteutuu arjessa. Henkilöstö ja sen hyvinvointi ovat ratkaisevassa asemassa onnistutaanko maakunnassa vai ei.”
Maamme historian suurin uudistus on loppusuoralla. Maakuntiin siirtyy yli 220 000 työntekijää, joista yli 90 prosenttia työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi maakunnissa työskentelee jatkossa esimerkiksi palo- ja pelastushenkilöstöä, maatalouslomituksen, maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä sekä noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta.
Maakunta- ja soteuudistus koskettaa erityisesti naisvaltaisia aloja, joita on riepoteltu viime vuosina monissa muutoksissa. Paineet ovat lisänneet valtakunnallisesti työntekijöiden välistä kilpailua, stressiä, uupumista, kiusaamista, epävarmuutta ja epätietoisuutta. Yksi tärkeimpiä asioita uudistuksessa onkin työelämän laadun nostaminen valmistelun keskiöön.
Myös Päijät-Hämeessä hahmotellaan parhaillaan uutta maakuntaa, joka on paitsi tuhansien ihmisten työllistäjä myös maakunnan kuntalaisten näkökulmasta hyvin merkityksellinen palveluiden tilaaja-tuottajaorganisaatio. Maakunnan palvelutuotannon tulevaisuutta leimaa myös voimakas eläköityminen. Vuoteen 2020 mennessä yksin sosiaali- ja terveydenhuollosta jää eläkkeelle yli 100.000 ammattilaista. Haaste on suuri niin uusien kuin vanhojenkin osaajien sitouttamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Maakunta kilpailee osaavasta työvoimasta etenkin metropolialueen kanssa mutta työmarkkinat ovat nykyään myös voimakkaasti globalisoituneet.
Tutkimusten mukaan henkilöstöä sitouttavat mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi, työyhteisöjen toimivuus ja hyvä ilmapiiri, avoimuus, sopiva haasteellisuus, työelämän joustot sekä laadukas johtaminen. Näihin tulee kiinnittää huomiota.
On todettu, että laatuun panostavissa työpaikoissa on luottamukseen pohjautuva maine ja brändi. Juuri luottamus nousi keskeiseksi kehitettäväksi asiaksi uuden Päijät-Hämeen valmistelussa. Mitkä ovat ne konkreettiset keinot ja toimintatavat, joilla se lisääntyy? Tiedän, että meillä kaikilla on ideoita.
Muutos toteutuu arjessa. Henkilöstö ja sen hyvinvointi ovat ratkaisevassa asemassa onnistutaanko maakunnassa vai ei. Parhaimmillaan pystymme tarjoamaan yhä monipuolisempaa, luovempaa ja merkityksellisempää työtä, joka vastaa nykypäivän työelämän haasteeseen. Uutta työtä johdetaan kulttuuri ja ihmiset edellä. Lopputuotteena tästä syntyy laadukkaita palveluja.
Muutoksen julkisjohtaminen on parhaimmillaan kunnianhimoista ja raivaa tietä eteenpäin kohti itseohjautuvia työyksiköitä ja ammattilaisia. Maakunnallinen elinkeinoasioiden uudelleen organisointi on toivottu ja hyvä alku yhteiseen keskusteluun virittelyyn. On aika lyödä pöytään parhaat ratkaisut.
Kristiina Hämäläinen
sairaanhoitaja ylempi AMK
maakuntahallituksen varapuheenjohtaja
Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja
