Korona -epidemia ei ole ensimmäinen laatuaan. Aikanaan Espanjan tauti kohteli rankalla kädellä sodanaikaista Suomea 1918-1919. Tautiin kuoli noin 25 000 ihmistä. Se oli paljon reilun 3 miljoonan ihmisen köyhälle kansalle. Nyt suomalainen osaaminen on monessa asiassa maailman kärkipäätä, mutta akuutin korona -haasteen seurauksia pystymme arvioimaan vain melko hatarasti.
Jatkon kannalta kunnat ovat avainasemassa. Yli 300 kuntaamme ovat hajanainen joukko ja kuntiemme talous oli poikkeuksellisen huonolla tolalla jo ennen kriisiä. Nyt on pelastettava kunnat, jotta voimme pelastaa ihmisten palvelut. Kunnat eivät ole voineet varautua tilanteeseen, eivätkä selviä yksin vaan kaikki mahdollinen valtion tuki tarvitaan.
Kuntaliiton arvion mukaan kuntien jo ennestään heikko talous heikkenee koronakriisin takia vähintään 1,5 miljardia euroa. Sote-palveluiden ja pelastustoimen menojen arvioidaan kasvavan vähintään noin puolella miljardilla. Verotulojen romahdus tullee pienentämään tuloja noin miljardin euron verran.
Kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on laaja ja ne kustantavat sairaanhoitopiirien toiminnan. Kaikista hallitusohjelmaan sisältyvistä uusia menoja aiheuttavista lakihankkeista on luovuttava. Tämä maailman onnellisimpiin kuuluva kansa ei nyt tarvitse lakiin kirjattavaa tehostetun hoivan vähimmäismitoitusta, oppivelvollisuusiän laajentamista, maksuttomien terveyspalvelujen lisäämistä tai muita vastaavia uudistuksia. Valtion on otettava kymmenien miljardien lisävelka, jotta maa selviää takaisin normaaliin elämään.
Akuutisti toimenpiteitä tarvitaan talouden elvyttämiseen ja sitä kautta yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen. Kunnissa tulee hyödyntää yksityisen sektorin palvelutarjontaa kriisin aikana suorahankintojen kautta ja tilanteen normalisoiduttua toimintamalleja kehittävien julkisten hankintojen kautta esimerkiksi digitaalisten palveluiden lisäämiseksi. Vaikka kriisi on iskenyt kovaa lähes koko yrityskenttään, uskovat yrittäjät tulevaisuuteen. Suomi selviää, kunhan yritykset ja sitä kautta yhteiskunnan elinvoima autetaan pahimman yli. Yrittäjät ovat ketteriä ja valmiina tarjoamaan uusia ratkaisuja.
Hallituksen jo tekemät yritysten tukemiseen liittyvät toimet ovat oikean suuntaisia mutta tasoltaan riittämättömiä. Kaikki terveet yritykset on pelastettava. Kun yritykset palaavat arkeensa, alkavat yhteiskunnan pyörät pyöriä. Silloin pitää myös kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden kuten vaikkapa varhaiskasvatuksen pelata. Yritysten tuet voidaan nekin ohjata saajilleen kuntien yrityspalveluiden kautta. Siellä on paras tietämys alueen yrityksistä.
Ilman kuntien ja valtion hyvää yhteistyötä ei eteenpäin päästä. Sitä tarvitaan nyt epidemian rajoittamistoimissa, suojavarusteiden saatavuuden varmistamisessa ja poikkeusolojen aikaisessa johtamisessa. Huolestuttavaa on, että meillä ei ole tällä hetkellä selkeää kansallista suunnitelmaa siitä, kuinka edetään. Hallituksen päätöksenteko on pirstaleista ja käsillä on monenlaisia logistisia, toiminnallisia ja viestinnällisiä ongelmia. Myöskään tulevaisuuden uudistukset, kuten esimerkiksi sote-uudistus, eivät aikanaan toteudu ilman kuntien ja valtion saumatonta yhteistyötä.
Aino Närkki (Kokoomus, Riihimäki)
