Hämeen Kokoomus järjesti keskustelutilaisuuden Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa EU:n elvytyspaketista.
Elvytyspaketti on iso askel kohti koronapandemiasta toipumista ja osoittaa Euroopan unionin uskoa yhteiseen tulevaisuuteen. Rahaa on nyt jaossa enemmän kuin koskaan aiemmin. Massiivisesta 1800 miljardin kokonaisuudesta on 750 miljardin suuruinen koronaelvytyspaketti sidottu ympäristöystävälliseen kehitykseen ja digitalisaation edistämiseen. Suomen saanto on 3,2 miljardia. Nämä varat jaetaan jo vuosille 2021–2023.
”EU:ta on usein syytetty, että se toimii liian vähän ja liian myöhään. Nyt unioni osoitti asian olevan päinvastoin” kertoi Sirpa Pietikäinen. ”Siksi oli tärkeää, että laskuvarjo avataan heti koneesta hyppäämisen jälkeen, ei vasta maan lähestyessä.”, hän jatkaa.
Elvytyspaketin varojen jaosta ja jakokriteereistä ei ole vielä päätetty, joten edunvalvonnan paikka niiden osalta on juuri nyt. Keskusta on elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla ajamassa kestämätöntä linjaa, jossa rahat pääsääntöisesti jaettaisiin pohjoiseen ja itään ilman tulevaisuus- ja ympäristökriteerejä.
Nyt mitataankin, onko työ- ja elinkeinoministeriö keskustalaisen ministerin johdolla valmis katsomaan myös Etelä-Suomen alueita, joissa koronapandemia on erityisesti koetellut kehittyviä kaupunkiseutua ja alueita, joissa olisi tehtävissä pitkäkestoisia tulevaisuusinvestointeja yhdessä yritysten kanssa, digitalisaatio ja ympäristövaikutukset huomioiden.
”Elvytysrahoissa tulee hakea valtakunnan tason oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta, eikä harrastaa perinteistä aluepolitiikkaa.” toteaa Miia Antin, Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja.
Elvytyspaketin varojen saaminen EU:lta edellyttää erillistä suunnitelmaa. Tämä tarkoittaa, että Hämeessä tulisi pikaisesti listata tärkeimmät hankkeet. Elvytysvaroja voitaisiin Hämeessä kohdentaa esimerkiksi tulevaisuuteen suuntaaviin hankkeisiin, kuten raideinvestointeihin sekä erilaisiin ympäristöteknologian ja kiertotalouden innovaatioihin.
Esimerkkeinä mainittakoon 5G verkon luominen kaupunkeihin, digitaaliset sosiaali- ja terveyden huollon ratkaisut, robotisaation kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä. Hämeessä mm. Lahden seudun CleanTech osaamisen hyödyntäminen ja panostukset siihen olisivat oiva esimerkki jo olemassa olevan osaamisen kehittämisestä ja pitkäjänteisesti kannattavasta investoinnista.
”Nyt on oleellista, että Hämeessä kyetään yhteistyössä elinkeinoelämän, elinkeinoyhtiöiden ja korkeakoulujen kanssa löytämään ne meille tärkeät hankkeet, joille voimme selkeästi ilmaista tarvitsevamme rahoitusta”, toteaa Hämeen Kokoomuksen varapuheenjohtaja Kristiina Hämäläinen.
Hämeen kokoomus korostaakin elvytysvarojen jaossa ekologisen ja taloudellisen näkökulman lisäksi oikeudenmukaisuutta. Häme on vuosia jäänyt paitsi EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahoista, joiden 1,1 miljardia euron kokonaisuudesta peräti 700 miljoonaa euroa on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomeen harvan asutuksen perusteella. Päijät-Häme on saanut rahoitusta noin 18 euroa/asukas, kun vastaava summa on Etelä-Savossa peräti 94 euroa/asukas. Kanta-Häme on saanut rahoitusta vähiten kaikista maakunnista.
”On vaarana, että edelleen varoilla tuetaan alueperusteisesti sellaista yritystoimintaa, jolla ei ole pitkäjänteisiä toimintaedellytyksiä, tai ne eivät auta hyödyntämään uutta teknologiaa ja kehitystä, joilla voitaisi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja kehittyvien kaupunkiseutujen kasvaviin ongelmiin, sanoo Hämeen kokoomuksen puheenjohtaja Miia Antin.
