Sote – uudistus on nyt hyväksytty eduskunnassa vuosien ajan jatkuneiden yritysten jälkeen. Uudistuksen keskeinen tavoite on lisätä ihmisten yhdenvertaisuutta palvelujen siirtyessä ”suuremmille hartioille”. Kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestäminen 21 itsehallinnolliselle hyvinvointialueelle, jotka ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen. Muutos on mittava. Yksityiskohtia on uudistuksessa runsaasti, mutta muun muassa se merkitsee koko maassa yli 173 000 kuntasektorin työntekijän työnantajan vaihtumista.
Täällä Päijät-Hämeessä uudistuksen vaativaa toimeenpanoa helpottaa epäilemättä se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaa pääosin jo nyt maakunnallinen hyvinvointiyhtymä, Päijät-Sote. Tehtävää riittää silti runsaasti.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluja ja hoitoon pääsyä. Näiden tavoitteiden toteutuminen onkin aivan keskeistä tilanteessa, joissa sosiaali- ja terveyserot vaihtelevat alueittain ja kuntien mahdollisuudet palvelujen rahoittamiseen ovat myös vaihtelevat. Jatkossa rahoituksen on tarkoitus toteutua todennettujen tarpeiden pohjalta, mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Uudistus on kuntien kannalta mittava eikä pelkästään ongelmaton. Kunnan tehtävät muuttuvat ja vaikutuksia tulee niiden rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään. Vaikutuksia on myös omaisuuteen, velkoihin ja erilaisiin sopimuksiin. Kuntien toiminnan käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Menemättä tässä yksityiskohtiin ja verotukseen liittyviin moniin muutoksiin, voi todeta, että kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Kuntien toimintaa ja kuntataloutta joudutaan jatkossa pohtimaan ja toteuttamaan uudenlaisessa toimintaympäristössä. Siinä kuntien taloudesta vastaaville ja kuntapäättäjille riittää pohdittavaa.
Uudistus on ollut julkisuudessa ymmärrettävästi paljon hallinnon ja rakenteiden sekä rahoituspohjan uudelleen järjestämisen näkökulmasta. On lupa toivoa, että se on kuitenkin ennen kaikkea suuri mahdollisuus toimintatapojen ja toiminnan sisällön uudistamiseksi. Jos se turvaa erityisesti sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen hyvän laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden, on vuosien odotus kannattanut. Jos taas uudistus jää pelkästään hallinnollisten rakenteiden muuttamiseen, on pettymys suuri.
Uudistuksen toimeenpanoa ollaan nyt käynnistämässä kaikilla maassa. Siihen liittyy hallinnollisten järjestelyjen lisäksi toiminnan sisällön kehittäminen. Siihen täytyy nyt todella panostaa. Erityisesti nyt pitäisi vahvasti panostaa perustason, siis kuntatason, palvelujen parantamiseen, resursointiin, saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Pitkällinen ponnistelu perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon hyvään integraatioon tulisi saattaa hyvään lopputulokseen. Kaikkein suurin oma toiveeni on, että sosiaalipalvelujen sujuva integraatio terveydenhuollon kanssa saataisiin vihdoin aidosti toteutettua, vaikka sitä ei lainsäädännössä valitettavasti erikseen korostetakaan.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
Kunnanvaltuutettu (kok)
Hollola
