Parhaillaan istuu viimeisiä kokouksiaan parlamentaarinen työryhmä, jonka tavoitteena on valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Tämä tarkoittaa ns. Kela-korvauksia yksityiseen sairaanhoitoon ja tutkimukseen, lääkinnälliseen kuntoutukseen, matkakoihin ja lääkekkeisiin. Työryhmän puheenjohtajana toimii Aino-Kaisa Pekonen. Työryhmän toimikausi on lyhyt (15.9.21-15.11.21.)
Terveydenhuollossa on tällä hetkellä hoitojonoja. Jonoja oli jo ennen koronaa ja ne ovat osin pahentuneet koronan myötä. Lisäksi koronan aikana on syntynyt merkittävää jälkeenjääneisyyttä ennaltaehkäisevien palveluissa. Tämä kostautuu myöhemmin lisääntyneenä hoidon tarpeena. Kela korvaukset poistuisivat samaan aikaan kun hataralla rahoituspohjalla oleva sote-uudistus astuisi käytäntöön vuoden 2023 alusta.
Nyt tarvitaan täysin vastakkaisia toimenpiteitä; Kela -korvausten korottamista. Kun huomioon otetaan asiakkaiden merkittävä omarahoitusosuus, saadaan Kela -korvauksiin käytetyillä miljoonilla yhteiskunnan näkökulmasta varsin kustannustehokkaasti erilaisia terveydenhuollon palveluita. Samalla paine julkista järjestelmää ja siellä olevia jonoja kohtaan pienenee.
Hallituksen ajatus on, että Kela-korvauksista säästyvää rahaa siirrettäisiin vahvistamaan julkista terveydenhuoltoa. Korvausten lakkautumisesta ”säästyvä” raha ei kuitenkaan riittäisi paikkaamaan julkiselle puolelle aiheutuvaa lisätarvetta kuin murto-osaltaan. Syntyvät vahingot olisivat merkittävästi suuremmat ja voivat johtaa pahimmillaan kaaokseen vastaanottokäyntien ja eräiden hoitojen osalta. Osaltaan kyse on valtion rahojen kohdentamisesta suurinta terveyshyötyä tuottavalla tavalla sekä siitä, että asiakkailla on taloudellinen mahdollisuus hakeutua hoitoon oikea-aikaisesti.
Kela-korvauksia tulee hyödyntää jatkossakin toimivana väylänä kuntien ostopalveluiden ja palveluseteleiden rinnalla. Näin saataisiin esimerkiksi kaihileikkauksien jonoja lyhennettyä. Kela-korvauksilla voitaisiin myös edistää kaihileikkausten suorittamista jo silloin kun näöstä on menetetty 30 %, jolloin heikkonäköisyyden aiheuttamia ongelmia vähennettäisiin merkittävästi. Nyt kriteerinä pidetään usein 50 %.
Hyvinvointialueilla keskitytään nyt hallintorakenteiden uudistamiseen eikä palveluihin. Kela-korvausten poisto samanaikaisesti voisi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen ja osa asiakkaista jäisi pidentyviin jonoihin. Niissä ei parane kukaan.
Kela-korvaukset ovat pieni osuus terveydenhuollon kokonaisrahoituksessa ja rahoituksen muutoksia tulisi arvioida kokonaisuutenaan. Kela -rahoitus lisää myös ihmisten tasa-arvoa siksi, että maksuja maksetaan verotuksen noustessa enemmän, vaikka korvaussumma on kaikille sama.
Aino Närkki
Aluevaaliehdokas, Kanta-Häme
Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän hallituksen jäsen
