Sotepalveluiden asiakasmaksut nousevat ajoittain poliittiseen keskusteluun. Usein halutaan enemmän maksuttomia palveluita. Yksittäistä palvelua ajatellen ei maksuttomuus ehkä tunnu mahdottomalta, mutta kokonaisuuden äärelle on syytä pysähtyä.
Kun hyvinvointiyhtymän, tulevan hyvinvointialueen menot ovat noin 830 me, niin tällä hetkellä asiakasmaksut muodostavat yhtymän tuloista n.62 me ja alueella n. 66 me. Olemme perineet yhtymässä korkeimmat lain mukaiset maksut. Saman toimintatavan pitäisi jatkua alueella, ettei tulopohjamme horju. Asiakasmaksujen alennukset johtaisivat helposti useiden miljoonien vajeeseen tuloissa, joka taas vaikeassa taloustilanteessa heikentää palveluiden saatavuutta alueellamme.
Kiitos hyvinvointiyhteiskuntamme, veronmaksajat rahoittavat palveluitamme siten, että asiakkaan maksama hinta palvelusta on keskimäärin alle 10 % sen todellisesta kustannuksesta. Tämä osuus vaihtelee hiukan palveluittain. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa asiakkaan omavastuu on noin 25 % kustannuksista, kun taas avosairaanhoidossa 4 %. Ikääntyneiden asumispalveluissa asiakas maksaa 18 % itse, kun taas perhe- ja sosiaalipalveluiden lapsiperhepalveluissa 2 % ja vammaispalveluissa 8 %. Konkreettinen esimerkki ortopedisen kuntoutusosaston hoitopäivästä: yhteiskunnan hintalappu on 336 e, josta asiakas maksaa 36 e. Meillä on myös useita täysin maksuttomia palveluita.
Lisäksi kannattaa huomioida, että asiakasmaksulain mukaan määräytyneet maksut voidaan periä asiakkaan maksukyvyn mukaan. Henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu tulee asiakasmaksulain 11 § 1 momentin mukaan alentaa tai jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Hyvinvointialue tiedottaa asiakasmaksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä ja asiakkaita ohjataan tarvittaessa hakemaan asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on myös kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukatto vuonna 2022 on 692 euroa vuodessa.
Saattaisi olla hyödyllistä, että asiakkaan laskussa olisi maininta:
Osuutesi on xx, mutta palvelun todellinen kustannus xx. Tällaiseen käytäntöön siirtyminen edellyttäisi uusia järjestelmiä ja paljon työtä, mutta myös uusia asenteita. Voitaisiinko tietoa käyttää hyödyllisesti ilman syyllistämistä ja syyllistymistä? Lisäisikö läpinäkyvyys hinnoissa ainakin jonkin verran palveluiden arvostusta? Auttaisiko se myös hahmottamaan erilaisten palveluiden kustannustehokkuutta? Niin tai näin, julkiset palvelumme ovat arvokas osa hyvinvointiyhteiskuntaamme ja niistä perittävät omavastuut pieniä, mutta kokonaisuuden kannalta erittäin merkityksellisiä.
Sari Niinistö (kok.)
hyvinvointikuntayhtymän hallituksen pj
aluehallituksen jäsen, aluevaltuutettu
