Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on hallituksen työlistalla ympäristöministeriön valmistelemana. Se on merkittävin lakihanke soteuudistuksen jälkeen ja vaikuttaa, miten ja minne rakennetaan, millaisin ehdoin ympäristöä muokataan? Maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjoitettu vahva osallistumismahdollisuus kaikille laissa määritellyille osallisille, mutta sen sijaan ei ole kirjoitettu velvollisuutta osallistua, eli kertoa, mikä kaavavalmistelussa huolettaa? Siitä huolimatta on mahdollisuus prosessin loppuvaiheessa valittaa. Nämä nk. puskista tulevat valitukset harmittavat paljon enemmän kuin ne, joita on käsitelty kaavaprosessin aikana. Valitusten aiheuttamasta kehityksen hidastumisesta meillä on kokemuksia. Ollessani Lahdessa teknisen lautakunnan puheenjohtajana, näin läheltä, kuinka sadat työpaikat valuivat ohi Kujalan logistiikka-alueella aiheettomista valituksista. Onni onnettomuudessa, kun katsomme mitä alueelle lähivuosina rakentuu. Myöhemmin Lahden valtuuston puheenjohtajana ja kansanedustajana tuskailin eteläisen kehätien valitusten kanssa niin maakunta -, kuin yleiskaavan tasolla. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa 2000-luvun alulta periytyvästä virheellisestä käsityksestä kehätien vaiheista. Se on totta, että tielinjausta yritettiin maakuntakaavassa viedä Launeelta Renkomäkeen, mutta Vihreän liiton ministerin johtama ympäristöministeriö ei sitä vahvistanut ja jätti Launeen linjauksen voimaan.
Asikkalassa olen saanut iloita ja murehtia kaavoihin kohdistuneista valituksista. Telakkarannan kaavasta Päijänteen rannalla tehtiin valitus keväällä 2021. Valitus ”makasi” hallinto-oikeudessa liki puolitoistavuotta ja palasi hylättynä takasin. Pääsemme nyt kehittämään uutta asuinaluetta upeisiin Päijänteen maisemiin. Keväällä iloitsimme, kun ikuisuushanke Reimari Pulkkilanharjulla sai vahvan kaavan ja rakennusluvan. Surulliseksi tulin siitä, että hyvin valmisteltu liikekaava VT 24:n varteen joutui valituksen uhriksi. Miljoonien investointi olisi käynnistynyt välittömästi. Ironista on se, että olemassa oleva vahvistettu kaava on raskaampi siltä osalta, mihin valitus erityisesti kohdistuu, kun uusi valtuuston yksimielisesti vahvistama kaava. Hanke viivästyy vuosia tai pahimmillaan siirtyy Asikkalasta pois. Esimerkit ovat pintaraapaisu siitä, kuinka suuri merkitys kyseisellä lailla on?
Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitus ei ole olla suojelulaki, vaan lakiuudistuksen pitää tukea Suomen talouden, maakuntien ja kaupunkien kestävää kasvua. Luonnonsuojelulle on olemassa luonnonsuojelulaki ja metsien monimuotoisuutta ohjataan metsälailla. Päällekkäistä lainsäädäntöä emme tarvitse. Maankäyttö- ja rakennuslain tulee nimensä mukaisesti kohdistua rakentamiseen ja maankäytön muutokseen. Lakiuudistus on ollut lausunnoilla mm. maakuntaliitoissa. Valitusoikeus on ihmisille tärkeä perusoikeus, eikä siitä pidä rangaista tai sakottaa mutta se pitäisi rajata heille, jotka ovat valmisteilla olevaan kaavaan osallisia. Näin oli aikanaan. Esityksessä halutaan palauttaa myös alueviranomaisille valitusoikeus mutta onneksi tämä ei näytä saavan poliittista tukea taakseen. Tärkeintä on käsittelyajat. Poliisi päättää sille tehdystä ilmoituksesta, että aloittaako se esitutkinnan. Vastaava käytäntö on saatava myös hallinto-oikeuksien valitusprosesseihin. Lain hengen pitää olla sellainen, että se luo eväät kestävälle kasvulle. Lakiin on kirjattava mahdollisuus yhteistyökaavoitukselle, missä kunnat ja kiinteistökehittäjät yhdessä hakevat markkinoihin sopivia ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Ruotsissa lakiin on kirjoitettu kumppanuuskaavoitus. Se toisi kunnille ja kaupungeille selkeätä lisäresurssia, nopeuttaisi tavoitteiden toteutumista. Kun tähän lisätään vielä yksityisen maanomistajan aloiteoikeus, niin voimavarat kohdentuisivat sellaisten hankkeiden suunnitteluun, jolla on edellytykset toteutua ja olisi kuntien ja maakuntien kestävän kehittymisen kannalta olennaisia.
Ilkka Viljanen
Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja