Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Turvallisuuspolitiikassa maan johdon rooli liittyy pääosin ulkosuhteiden hoitoon. Kansainvälisten suhteiden hoidossa olemme onnistuneet pääosin erinomaisesti koko itsenäisyytemme ajan. Vuosina 1991–2012 ja joidenkin päättäjien osalta aina tämän vuoden alkuun saakka esiintyi harkitsematonta sinisilmäisyyttä ja suoranaista rähmällään oloa lähialueen turvallisuuteen liittyen. Maamme ulkopolitiikassa on enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia.
Meidän pitää muuttaa kaksoiskansalaisuuslainsäädäntöä ja kiinteistöjen omistuksen mahdollisuutta EU:n ulkopuolisten maiden osalta. Meillä ei ole lähitulevaisuudessa perusteita kohdella venäjän kansalaisia samalla tavalla kuin EU-kansalaisia. Asiansuhteen olemme tehneet virheitä. Viisumikäytännöissä EU:n ulkorajoilla on järkevää toimia samalla tavalla. Baltian maat ja Puola ovat tällä hetkellä tilannekuvan osalta paremmin hereillä kuin Suomi.
Turvallisuuspolitiikan menestyksekäs hoitaminen ja sen uskottava kivijalka luodaan meidän kaikkien toimesta. Tuleva Naton jäsenyys ei poista tarvetta omalle vahvalle reserviin perustuvalle itsenäiselle puolustukselle. Voimme vahvistaa puolustusta ulottamalla kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa. Tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia sotilaalliseen maanpuolustukseen myös naisille vahvistamme puolustusta. Hyvän terveyden omaavien reservinupseerien ja aliupseerien asevelvollisuutta kannattaa jatkaa 65 ikävuoteen saakka. Miehistön osalta kannattaa aktiivista asevelvollisuutta jatkaa 55 ikävuoteen asti.
Maassamme toimii useita maanpuolustusjärjestöjä. MPK on julkisoikeudellisena yhdistyksenä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestö. Mielestäni siitä huolimatta meidän kannattaa ottaa oppia menneestä. Meiltä puuttuu jokaisessa kunnassa toimiva kansalaisten aktiivisuuteen perustuva yleinen turvallisuusjärjestö. Suojeluskuntien tarkoituksena oli maan hallituksen ohjeiden mukaan edistää kansan puolustuskuntoisuutta sekä turvata laillista yhteiskuntajärjestystä. Tehtävänsä toteuttamiseksi suojeluskunnat antoivat sotilaallista kasvatusta suojeluskuntalaisille, edistivät liikuntaa ja kansalaiskunnon kasvamista, toimivat varsinaisen armeijan tukena ja avustivat pyydettäessä järjestysviranomaisia. Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Järjestö perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Mielestäni meillä on tarvetta samantyyppiselle järjestölle. Viimekuukausina kansalaisten tarve kouluttautua monissa arjen turvallisuuden asioissa olisi sujunut vaikuttavammin, mikäli olisi koko maan kattava järjestö, joka olisi avoin miehille ja naisille. Toki säännöt ja tehtävät tulee päivittää nykyaikaan suhteessa viime sotiin. Järjestön toiminta parantaisi kykyämme vastata erilaisiin kriiseihin.
Perinteiden, sanavapauden ja demokratian kunnioittaminen eivät ole valitettavasti tänä päivänä itsestään selvyys. Meillä on paljon tehtävää. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että hyökätään yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Mutta asioista pitää voida olla erimieltä ja asioista pitää voida ilmaista. Viimevuosina suvaitsevuuden nimissä on sallittu vain hyvin liberaali sananvapaus. Tässä meidän on syytä löytää yhteinen näkemys. Perinteinenkin ajattelu on sallittua. Pidetään kiinni sananvapaudesta.
Demokratia luo yhteiskuntamme perustan. Sitä kannattaa vaalia ja kunnioittaa. Toimiva demokratia on arjen turvallisuuden perusta.
Toimiessani puolustusvoimien palveluksessa opistoupseerina ja aktiivisena reservin kapteenina olen havainnut, että maanpuolustustahto maassamme on erinomaisella tasolla. Se yhdistää hyvin erilaisista olosuhteista tulevia kansalaisia. Tätä kannattaa vaalia.
Luottamustehtävissä toimiessa olen kokenut, että heikoimmista huolehtiminen on yksi keskeisiä turvallisuuden peruselementtejä. Jokaisen kannattaa ponnistella, jotta voimme pitää huolta niistä, jotka eivät kykene työelämään iän tai sairauden vuoksi. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen on yhteinen asiamme, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
Marko Ahtiainen
Kirjoittaja on Janakkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Hämeessä, opistoupseeri evp., reservin kapteeni ja toimitusjohtaja.
Tutustu kirjoittajan ajatuksiin www.markoahtiainen.com
