Tietoa ja näyttöä on siitä, että osallisuutta edistämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Osallisuutta vahvistavia tekijöitä ovat muun muassa kuulluksi tuleminen, yksilöllisten toimintavalmiuksien parantaminen, palvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta, hyvä tiedottaminen, työssäkäynti ja riittävät tulot. Myös kokoontumispaikkoja järjestämällä ja vapaaehtoistyöllä on mahdollista edistää osallisuutta.
Toisaalta on osoitettavissa muun muassa, että riittämätön tiedottaminen, huonoksi koettu terveydentila, yksinäisyys ja vuorovaikutuksen puute voivat olla osallisuutta ja sen kokemista heikentäviä tekijöitä.
Näistä luetelluista asioista on havaittavissa, että osallisuuden kokeminen on henkilökohtainen asia. Yksilön oma vastuu on luonnollisesti kiistaton hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta yhteiskunnan rooli esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tarjoajana yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa on merkittävä. Jatkossahan julkisen tahon roolia jakaa kunta ja hyvinvointialue. Niiden hyvästä, aktiivisesta yhteistyöstä riippuu paljon hyvinvointityön onnistuminen. Merkittäviä asioita jatkossa ovat erityisesti työllisyyden edistäminen ja palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden vahvistaminen.
Osallisuutta edistäviä keinoja on lukuisia. Niitä ovat muun muassa tiedonsaannin lisääminen asukkaita koskevissa asioissa, asiakasosallisuuden hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä, osallistumismenetelmien parantaminen, turvallisen, esteettömän ja osallisuutta edistävän elinympäristön varmistaminen, vapaa-ajan toimintaan ja kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin osallistumisen mahdollistaminen sekä oikea-aikaisen ja riittävän tuen tarjoaminen heille, joiden toimintakyvyn tai selviytymisen heikentyminen sitä edellyttää. Se voi liittyä esimerkiksi ikääntymiseen, sairauksiin ja erilaisiin vammoihin.
Osallisuuden kokeminen vaihtelee elämäntilanteen mukaan
Osallisuuden toteutuminen vaihtelee elämänvaiheen, elämäntilanteen, toimintakyvyn ja muun muassa iän myötä. Esimerkiksi ikä-ihmisten toimintakyvyn heikkenemisen edellyttämät tuen muodot saattavat olla tarpeen osallisuutta edistettäessä. Toisaalta monet heistä ovat merkittävä voimavara aktiivisina toimijoina asiakasosallisuutta hyödyntävissä palvelujen kehittämistä ja toimintaympäristön esteettömyyttä sekä turvallisuutta koskevissa pohdinnoissa. Aktiivisen toiminnan myötä toteutuva osallisuuden kokeminen on aidoimmillaan ja palkitsevimmillaan.
Erilaiset vammat vaikuttavat toimintakyvyn muutosten myötä osallisuuden edellytyksiin. Huomiota on syytä kiinnittää tässä suhteessa esimerkiksi kehitysvammaisiin kanssaihmisiimme. Heidän kohdallaan on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut paljon myönteisiä muutoksia yleisen toimintamallin edetessä vammaisten ihmisten eristämisestä vähitellen tukitoimiin, joilla mahdollistetaan heidän mukana olemisensa aktiivisina toimijoina arkisen elämän eri osa-alueilla. Toteutunut kehitys asumisessa ja työelämässä on ollut myönteistä osallisuuden kokemisen kannalta.
On helppo havaita, että monet päätökset hyvinvointialueella, kunnissa ja seurakunnissa joko suoraan tai välillisesti usein vaikuttavat osallisuuden kokemisen edellytyksiin. Niistä on pidettävä yhdessä huolta.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
LT, erikoislääkäri
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston jäsen (kok)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan puheenjohtaja
