Kristiina HämäläinenAloittavan hyvinvointialueen toimintaympäristö rakentuu kunnista, maakunnasta, valtiosta, yrityksistä, järjestöistä sekä ammatti- ja korkeakouluista. Meitä kaikkia yhdistävät asiakkaat ja asukkaat. Vuonna 2026 yli miljardin yleiskatteisella rahoituspohjalla toimiva Päijät-Hämeen hyvinvointialue on merkittävä maakunnan kehittäjä, työllistäjä, hankkija ja yhteistyökumppani, jonka rooli tulisi yhä vahvemmin hyödyntää osana alueellista elinvoimaa. Mitkä ovat uuden hallinnon tason ja toimijan mukanaan tuomat yhteisen tekemisen mahdollisuudet?
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin muodostama sotepe-palvelujärjestelmä on jo sinällään merkittävä elinvoimaisuuden edistäjä, joka tuottaa asukkaille terveyttä ja toimintakykyä. Hyvinvointialueen toimintaan liittyvien palveluiden lisäksi on huomioitava esimerkiksi terveysteknologia- ja liikunta-ala sekä kolmas sektori, joiden rooli on hyvin tärkeä esimerkiksi uusien innovatiivisten palveluratkaisujen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Millä keinoin toimintaympäristö kannustaisi erityisesti vaikuttavuuden ja laadun tavoitteluun?
Hyvinvointialueen rahoitus on tarveperusteinen ”potti”, jota emme voi kasvattaa. Tämän vuoksi huomio siirtyy kustannusvaikutuksiin ja erityisesti TKI-toiminnan hyötyihin. Meillä on oma yliopisto ja aktiivinen yritys- ja korkeakouluyhteisö. Tiivis yhteistyö uusien innovaatioiden kokeilemisessa, yhteiskehittämisessä, testauksessa mahdollistaisi alueemme hyvinvointi- ja terveysalan ekosysteemin vahvistumisen maakunnan vetovoimaa tukevaksi – ja jopa vientituotteeksi.
Hyvinvointialue on maakunnan ylivoimaisesti alueen suurin työllistäjä, jolla on osana valtakunnallista trendiä lähes jokaisessa ammattiryhmässä osaajapula. Samalla ennusteiden mukaan maakunnan väestö vähenee tuhansilla ihmisillä seuraavien vuosien aikana. Työvoiman saatavuus on elinehto, paitsi sotepe-palvelujen turvaamisen näkökulmasta, myös alueen yritysten toimintamahdollisuuksien ja kasvun mahdollistamiseksi. Tähän kokonaisuuteen liittyvät pito- ja vetovoiman näkökulmasta vahvasti maakunnan asumisen, liikkumisen, koulutuksen ja vapaa-ajan kysymykset.
Hyvinvointialueen ja maakunnan kohtalot kietoutuvat vahvasti yhteen: Hyvät sotepe-palvelut voivat houkutella uusia asukkaita alueelle, mutta samalla alueelle sijoittuva yritys voi tuoda mukanaan paitsi sijoittuvan yrityksen myös hyvinvointialueen tarvitsemia ammattilaisia. Stereotyyppinen esimerkki lienee insinöörimies ja sairaanhoitajavaimo.
Yhteinen päämäärämme on siis asukkaiden hyvinvoinnin tuottamisen sijaan myös alueellinen elinvoima, jossa on nähtävissä pelkkiä mahdollisuuksia.
Kristiina Hämäläinen
Aluehallituksen puheenjohtaja (Kok.)
