Uutisissa on jälleen ollut esillä joidenkin sairaanhoitopiirien, etenkin yliopistosairaala-alueiden päivystysten haasteet. Päivystykset ruuhkautuvat ja kiireellistäkin hoitoa tarvitsevat voivat joutua jonottamaan. Ambulanssien on pelätty joutuvan odottamaan potilaiden luovutusta, kuten Isossa-Britanniassa on ollut jo pitkään. Tähän ei toivottavasti päädytä, sillä tällöin ambulansseja ei ole vapaana, kun niitä tarvitaan. Päivystysten pitkäkestoiset ruuhkat kulkevat käsi kädessä ikäihmisten hoivan ja hoidon, riittävien jatkohoitopaikkojen sekä hoitohenkilöstön saatavuuteen liittyvien haasteiden kanssa. Kansallisesti ikäihmisten hoitoa ja hoivaa on keskitetty koteihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 85–94-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 31 % saa säännöllisen kotihoidon palveluita. Koteihin hoidettavien ikäihmisten hoitoisuus on viime vuosina lisääntynyt ja koteihin hoidetaan entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä. Kotiin vietävät palvelut eivät kuitenkaan aina ole edullisin tai inhimillisin vaihtoehto. Etenkin, mikäli ikäihmistä joudutaan kuljettamaan useasti ensihoidon toimesta päivystykseen tai järjestämään kotiin monitasoisia ja raskaita hoitoja.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastot ja hoitopaikat vähennetty minimiin – raja on tullut vastaan. Väestöllinen huoltosuhde seuraaville vuosikymmenille osoittaa suomalaisten ikääntyvän entisestään. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, jolloin iäkkäiden määrä kasvaa entisestään.
Kyseessä on iso kokonaisuus, jossa jokainen yksittäinen asia vaikuttaa toiseen. Ikääntymisen myötä vaivat lisääntyvät ja tarvitsemme enemmän hoivaa ja hoitoa. Tarpeen kasvaessa tarvitaan myös enemmän palveluita ja hoitohenkilökuntaa. Samanaikainen hoitajapula korostaa ja moninkertaistaa haastetta, jolloin meillä on edessä useampi korjattava asia. Vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen seuraava askel otetaan 1.4.2023. Tällöin tulee olla 0.65 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden ja lopullinen 0.7 hoitajaa vuoden 2023 lopussa. Nykyisessä tilanteessa ei yksikään hoitopaikka saa jäädä tämän johdosta käyttämättä. Tämän eteen on istuvan hallituksen tehtävä kaikki mahdollinen. Voimme rehdisti sanoa, että moni aiempi kansallinen ja alueellinen päätös voisi tänä päivänä saada toisenlaisen ratkaisun.
Päijät-Hämeessä tilanne voisi myös olla huomattavasti huonompi, mikäli emme olisi kehittäneet kotiin vietäviä palveluita tiiviissä yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Akuutti24 ensihoito, kotisairaala ja päivystys (116117) sekä kotiin vietävät palvelut tekevät päivittäin todella tiivistä yhteistyötä alueemme asukkaiden hyväksi tuottaen myös erikoissairaanhoidon palveluita koteihin.
Vuoden vaihtuessa voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki tuo tullessaan uudenlaisen ikäihmisten asumismuodon. Palveluasumisen tilalle tuleva yhteisöllinen asuminen mahdollistaa palveluiden tuottamisen kotiin aivan uudella tavalla. Tämän uuden asumismuodon osalta tarvitsemme todellista palvelutuotannon tukea sekä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja yrittäjien välillä. Uusi asumismuoto ei yksistään riitä. Tarvitsemme lisäksi riittäviä toimia varmistamaan tarvittava määrä eritasoisia jatkohoitopaikkoja. Uskon, että tähän yhteisölliseen asumiseen etupäässä panostaminen kannattaa ja näin ikäihmisten asumisen, hoivan ja hoidon tilannetta turvataan pitkälle tulevaan. Riittävistä jatkohoitopaikoista huolehtimisen myötä myös päivystysten ruuhkat helpottavat.
Sami Rive, ensihoitopäällikkö ja eduskuntavaaliehdokas (kok)
