Liikkumattomuuden kustannukset ovat 3,2 miljardia euroa (UKK-instituutti). Opetushallituksen kokoamat Move-mittausten tulokset 5. ja 8.-luokkalaisilta kertovat, että noin 40 % lapsista ja nuorista on niin huonossa kunnossa, että siitä on heille haittaa arjessa. Kanta- ja Päijät-Hämeessä tulokset ovat keskimääräistä huonommat. Liikunnan rahoituksesta valtion osuus on n. 330 miljoonaa, kuntien osuus 500 miljoonaa ja kotitaloudet rahoittavat noin 1,2 miljardia. Hyvinvointialueiden rahoitus on noin 22 miljardia. Arvioiden mukaan väestöstä yksi kymmenestä (10 %) käyttää hyvinvointialueiden resursseista 85–90 %. Liikkumattomuuden ongelmaa ei ole aidosti haluttu ratkaista. Tämä on ihmisten ja yhteiskunnan kannalta valitettavaa.
Liikkumattomuus vaatii muutoksia yhteiskunnassamme. Ratkaisut vaativat kannusteita ja taloudellista ohjaamista. Meidän ihmisten perheineen on lähdettävä liikkumaan. Tätä on välttämätöntä kannustaa, edistää ja ohjata päätöksillä. Sähkön hinnan nousu ja siitä seurannut sähkön kulutuksen vähentäminen osoittaa, että euro on äärimmäisen tehokas ja lienee ainoa muutoksia aikaansaava keino. Liikkumattomuus lisääntyy, vaikka sillä on yksilötasollakin hyvin haitallisia vaikutuksia ja jokainen sen tietää. Tarvitaan järeämpiä keinoja.
Osa ratkaisuista on helposti hyväksyttäviä. Jotkut ratkaisut leikkaavat saavutettuja etuja. Kotitalousvähennystä kannattaa laajentaa koskemaan liikuntapalveluita. Tämä laskee kotitalouksien kustannuksia, joita liikunnasta aiheutuu. Toisena keinona esitän, että valtion liikuntabudjetti suunnataan urheiluseurojen rahoitukseen sekä liikuntapaikkojen valtionapuun. Hyvinvointialueiden nykyisestä rahoituksesta, jolla hoidetaan ongelmia, osa kannattaa siirtää ennaltaehkäisyyn. Yksi keino voi olla liikunnan lisääminen jokaiseen koulupäivään. Lisäksi yritysten innovaatioiden rahoittamiseen sijoitusperiaatteella kannattaa panostaa. Päämääränä sijoituksilla on luoda kestäviä liikuntaa lisääviä innovaatioita. Työnantajien rahoittamien liikuntaseteleiden verovapauden rajaa voidaan nostaa.
Viimeisenä, varmasti vastusta aiheuttavan keinona esitän, että työntekijän viisi ensimmäistä sairaspäivää siirretään työntekijän omalle vastuulle, seuraavat neljä päivää työnantajien vastuulle ja sen jälkeen sairauspäiväraha voi olla Kelan vastuulla. Kokemuksen mukaan liikunnalla, terveellisellä ravinnolla ja muilla ennaltaehkäisevillä keinoilla ehkäistään valtaosa lyhyistä sairauspoissaoloista.
Näillä keinoilla ihmisten mahdollisuudet ja motivaatio liikkumiseen lisääntyy. Vaikuttaahan ihmisen omat valinnat suoraan heidän tuloihinsa ja ennen kaikkea lisääntyvä liikunta parantaa jokaisen arkea ja terveyttä.
Marko Ahtiainen
eduskuntavaaliehdokas (kok.)
www.markoahtiainen.com
Tule seuraamaan Facebook-live lähetystä lauantaina 21.1.2023, klo 16.00. Keskustelemassa fysioterapeutti, toiminnanjohtaja Eemeli Kaartinen ja Marko Ahtiainen
Eemeli Kaartinen Marko Ahtiaisesta:
Marko Ahtiainen on toiminut useiden liikunta- ja urheiluseurojen puheenjohtajana ja hallituksissa. Lisäksi hän on toiminut Suomen Urheiluliiton palveluksessa nuorisopäällikkönä, seura- ja nuorisovalmennuspäällikkönä ja projektipäällikkönä vuosina 2003 – 2009. Marko on toiminut suomen suurimman liikunnan hyvinvointihankeen projektipäällikkönä vuosina 2009 – 2012 Itä-Suomessa. Hänellä on ohjaus ja valmennuskokemusta lasten, nuorten ja aikuisten parissa yli 20 vuotta. Hän on suorittanut valmentajan erikoisammattitutkinnon vuonna 2005. Hän on ollut neuvomassa useita liikunta- ja hyvinvointialan yrityksiä käynnistysvaiheessa nykyisessä toimessaan. Marko tietää ja ymmärtää liikunnan merkityksestä laaja-alaisesti.
