Ulkoisen turvallisuuden selkänojana meillä Suomessa on maailman korkein maanpuolustustahto. Sisäisenturvallisuuden osalta olemme toistaiseksi välttyneet pääosin suuremmilta ongelmilta. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja turvallisuutta pitää vaalia jatkossa entistä kunnianhimoisemmin. Meidän kannattaa ennakoida ja välttää riskejä, jotka voivat vaarantaa turvallisuuttamme. Pitkäjänteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä hyvät diplomaattiset suhteet ovat tärkeä osa turvallisuutemme perusratkaisua.
Nähdäkseni suurimmat turvallisuuttamme nakertavat uhat liittyvät hybridivaikuttamiseen, Ruotsista tuttuun jengiväkivaltaan ja sisäiseen eripuraan. Sisäistä eripuraa pyrkivät lisäämään ennen kaikkea äärijärjestöt, hyökkäyssotia käyvät imperialistiset valtiot kannattajineen sekä erilaiset salaliittoteoreetikot. Hyökkäyssotia käyvien maiden kansalaisten kiinteistöomistukset sekä kaksoiskansalaisuus tarjoavat valitettavan vahvan maaperän hybridi ja muulle vaikuttamiselle sekä pahimmillaan keinon käynnistää väkivallan tekoja. Tämä oppi on saatu Ukrainan Krimiltä.
Suomen kannattaa varautua ennalta. Kiinteistöomistukset ja kaksoiskansalaisuus sotaa käyvien maiden kansalaisilta pitää estää ja peruuttaa. Maahanmuuton osalta Ruotsin kokemuksista pitää oppia. Poliisin ja pelastustoimen ml. sopimuspalokuntien materiaali- ja henkilöstöresurssit pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Vahva oma puolustus, osaava reservi ja sotilasliiton jäsenyys antavat meille hyvän perustan. Kaikkeen päätöksentekoon pitää kiinteästi liittää kokonaisturvallisuuden näkökulma.
Maanpuolustusvelvollisuus on Suomen perustuslain 127. pykälässä määritelty velvollisuus. Sen perusteella jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua isänmaan puolustukseen tai avustaa sitä lain tarkemmin määräämällä tavalla. Maanpuolustusvelvollisuus, 280 000 henkilön sodanajan joukot ja noin 900 000 koulutetun reserviläisen joukko tekevät maastamme uskottavan toimijan puolustuksen saralla.
Puolustuspolitiikan painopiste tulee olla lähivuosina tulevan Natojäsenyyden velvollisuuksien täyttämisessä sekä oikeuksien hyödyntämisessä. Puolustusvoimien henkilöstön riittävään määrään ja osaamiseen on panostettava. Osaavan ja motivoituneen reservin osaamisesta huolehditaan riittävien kertausharjoitusten muodossa. Reserviläisten siviiliosaamista kannattaa hyödyntää. Reserviläisjärjestöjen toimintaedellytykset on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa.
Naton tuleva jäsenyys avaa meille pohjoismaisia ja liittokunnan sisäisiä, ennen kaikkea Yhdysvaltojen kanssa käynnistettäviä liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tähän tilaisuuteen on tartuttava. Naton tukikohdan tai osaamiskeskuksen sijoittuminen maahamme on toivottavaa. Sen sijainnissa on huomioitava sotilasstrategiset tarpeet. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet maamme turvallisuudesta huolehtimiseen. Pidetään mahdollisuudesta kiinni kaikissa olosuhteissa.
Marko Ahtiainen, kok
Eduskuntavaaliehdokas
Reservin kapteeni
