Pääsenkö lääkäriin, vaikka en omista älypuhelinta? Saanko hoivaa sitten kun sitä tarvitsen? Isoja arjen kysymyksiä ikääntyvälle ihmiselle. Isoja kysymyksiä suomalaiselle yhteiskunnalle, jolla on lakisääteinen vastuu riittävistä sote-palveluista.
Tilastojen valossa Suomen sote-henkilöstön määrä ei poikkea merkittävästi muista maista. Siitä huolimatta olemme niin Kanta- ja Päijät-Hämeessä kuin muillakin hyvinvointialueilla tilanteessa, jossa hoivan asiakkaat odottavat palveluitaan jopa yli määräaikojen, päivystykset sakkaavat ajoittain ja odotusajat kiireettömiin palveluihin ovat pitkiä. Hyvinvointialueiden talousarviot vuodelle 2023 ovat yhteensä 1,5 miljardia euroa alijäämäiset. Oma-Hämeessä puuttuu noin 30 miljoonaa ja Päijät-Sotessa toistakymmentä miljoonaa euroa.
Haasteiden taustalla on monia syitä. Esimerkiksi viime vuosina on säädetty osin epätarkoituksenmukaisia ja huonosti ajoitettuja lakeja, ammattilaisten työnjako on vääristynyttä ja asenteet teknologiaa ja digitalisaatiota kohtaan ovat torjuvia. Toki taustalla ovat myös demografian karut tosiasiat; väestö vanhenee ja työelämään tulevat ikäluokat pienenevät jatkuvasti. Häme ikääntyy nopeasti. Suomen syntyvyys on laskenut reilussa vuosikymmenessä noin 30 %:lla. Myös suoranaista ikäsyrjintää on Suomessa vielä liian paljon.
Tulevan hallituskauden päättäjillä on suuri vastuu. Vippaskonstit eivät riitä, kun ratkaisuja on löydettävä kiristyvän julkisen talouden haasteisiin, tarvittavien lainsäädäntömuutosten nopeaan toteuttamiseen, palvelujärjestelmän korjaamiseen ja työvoiman saatavuuden parantamiseen. Korjausvelkaa on etenkin ikääntyneiden palveluissa. Kyse ei ole koronasta eikä Ukrainan sodasta, vaan poliittisista valinnoista. Esimerkiksi hallituskauden alkupuolella säädettiin vanhuspalvelulakiin ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus (0,7). Tätä ns. mitoituslakia perusteltiin hoivan turvallisuuden ja laadun lisäämisellä kuvitellen, että desimaali säädöksessä parantaa asiakkaiden tilannetta. Tällä hetkellä hoivapaikkoja on tyhjänä yli 3 000 koko maassa, THL:n tuoreiden tietojen mukaan kotihoidon saatavuus on heikentynyt merkittävästi ja koko maassa on merkittävä henkilöstöpula.
Hämeen noin 100 000 yli 65 -vuotiasta ihmistä ansaitsee parempaa. Asiakaslähtöisyyttä peruspalveluiden tasolla tulee lisätä, sillä palveluiden oikea-aikaisuus ja asiakkaiden tarpeiden oikea ymmärtäminen vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja vähentää käyntejä. Kaikki resurssit olivatpa ne julkisia tai yksityisiä on otettava käyttöön. Kustannuksia ja laatua tulee vertailla. Hämeen alueelta löytyy arviolta 1 000 yksityistä eri kokoista toimijaa ja toimipisteitä on alueen joka kolkassa. Nämä tuottajat ovat voimavara myös hyvinvointialueille.
Työvoiman saatavuudesta sote-palveluiden lisäksi huolehdittava myös teollisuudessa ja muissa palveluissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Jos emme hyväksy työperäistä maahanmuuttoa, on meidän skaalattava alas myös muita palveluita ja teollisuutta. Etlan selvitysten mukaan työperäinen maahanmuutto tulisi noin 3 x jotta väkimäärämme pysyisi nykyisellä tasollaan.
Kotimaassa ja kansainvälisesti menestyvä tuotannollinen toiminta on edellytys verotulojen saamiseksi ja hyvinvointiyhteiskuntamme menojen kattamiseksi. Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus edellyttää tasapainossa olevaa julkista taloutta ja siksi nykyisen velkakierteen katkaiseminen on välttämätöntä.
Aino Närkki
Aluevaltuutettu
Kansanedustajaehdokas (Hämeen Kokoomus)
