Pisa-tulokset ovat laskeneet Suomessa vuodesta 2006 saakka ja uusimmat vuoden 2022 tulokset julkaistaan joulukuussa 2023. Tulokset eivät varmasti ole kääntynyt nousuun, etenkään koronan jälkeisen oppivajeen vuoksi. Suomi ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, vaan monella sen verrokkimaalla on hyvin samankaltainen tilanne. Kysymys onkin nyt siinä, miten pystymme taittamaan oppimistulosten heikentymisen ja vähentämään digitalisaation aiheuttamia keskittymisvaikeuksia, sekä pitkäjänteisyyden puutetta. Millaisilla keinoilla voimme auttaa oppilaita löytämään työkalut myös näiden ominaisuuksien kehittämiseen?
Erot suomalaisten oppilaiden välillä ovat merkittäviä, sillä esimerkiksi lukutaidon osalta ero tyttöjen ja poikien osaamisen välillä on muita maita suurempi. Lisääntynyt maahanmuutto tuo monikielisyyttä luokkiin lisäten kielellistä rikkautta, mutta myöskin oppimiseen ja työrauhaan liittyviä haasteita. Tulevina vuosina kunnissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla pitää tehdä töitä segragaation, eli asuinalueiden eriytymisen esimerkiksi tulotason perusteella, torjumiseksi. Kaiken kaikkiaan suomalaisessa koulujärjestelmässä on panostettava tasa-arvoiseen opettamiseen ja etsittävä meidän kouluumme sopiva tapa toteuttaa inklusiivisen koulutuksen periaatteita.
Paljon on kohuttu muun muassa siitä, että naapurimaamme Viro voitti Suomen Pisa-tuloksissa jokaisella osa-alueella, matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Huomion arvoista on, että Pisa-tuloksissa virolaiset ja suomalaiset tytöt pärjäsivät aikalailla samantasoisesti, mutta suomalaisten poikien tulokset olivat selvästi heikompia.
Monissa kunnissa on ollut uusien koulurakennusten investointisuma ja nyt kun seinät alkaa olemaan kunnossa, niin palautetaan painopiste takaisin opetuksen vahvistamiseen. Suomalainen koulutus on edelleen maailman parhaimmistoa, mutta nopea oppimistulosten heikentyminen on pysäytettävä. Me tarvitsemme lisää koulutususkoa, eli vahvistusta sille ajatukselle, että koulutus on tärkeää ja tarvitsemme sitä niin yksilöinä kuin yhteiskuntanakin.
Venla Väli-Torala,
Heinolalainen matematiikan ja fysiikan aineenopettajaopiskelija
Eduskuntavaaliehdokas (kok)
