Mielestäni on tärkeää, että Lahdessa julkinen ja yksityinen varhaiskasvatus tukevat toinen toisiaan. Perheille on annettava mahdollisuus valita molempien toimijoiden välillä ja samaan aikaan varmistaa yrityksille parhaat mahdolliset olosuhteet panostaa laadukkaaseen opetukseen ja hoivaan. En missään nimessä halua asettaa julkista ja yksityistä varhaiskasvatusta vastakkain, vaan koen molemmat erittäin tärkeäksi osaksi kaupungin varhaiskasvatuksen palveluvalikoimaa lahtelaisille perheille.
Palvelusetelin arvon määrittämisessä on tärkeää huomioida yleinen kustannustennousu mm. palkkaratkaisuista johtuen, mikä luonnollisesti vaikuttaa sekä julkisen että yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin. Sivistyslautakunta päätti keväällä palvelusetelin arvon noususta 900 euroon, mutta kaupunginhallituksessa päätimme otto-oikeuden yhteydessä säilyttää lisämaksun perimismahdollisuuden nykyisessä 0-75 eurossa.
Lahden 30 yksityisestä päiväkodista 25 on palvelusetelipäiväkotia ja keskimääräinen lisämaksuosuus on 47 euroa. Perimismahdollisuuden euromäärien lisäksi päätimme, että kaupunki maksaa lisämaksuosuudesta 25 euroa nollamaksuluokkaan kuuluville perheille ja perheet maksavat mahdollisen erotuksen itse. On perusteltua, että perheillä on jonkin suuruinen omavastuu laadukkaista varhaiskasvatuspalveluista. Yksityiset toimijat varmasti seuraavat tilannetta ja sovittavat omat maksunsa sen mukaan, miten asiakkaat maksuihin suhtautuvat. Niin markkinat toimivat.
Otto-oikeutta sivistyslautakunnan päätöksestä halusimme alun perin käyttää siksi, että huomioimme kasvavien kustannusten nousun alalla, mutta samaan aikaan yritämme sovittaa nousevia kustannuksia loiventamalla kasvua kaupungin talouden näkökulmasta. Toiseksi on tärkeää, että yksityiset toimijat voivat suunnitella omaa toimintaansa luottaen siihen, että he voivat pitää kiinni henkilöstöstään ja taata hyvät palvelut perheille ja hoivan lapsille.
Yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden rajaaminen 30%:iin on keinotekoista ja siksi halusimme myös siihen muutoksen. Nyt aiemman tiukan 30%:n rajauksen sijaan yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta tarkastellaan aina kulloisenkin tilanteen mukaan.
Yksityinen palvelu joustaa todennäköisesti helpommin kuin julkinen palvelu, kun tarpeet varhaiskasvatukselle joko vähenevät tai lisääntyvät. Nythän näyttää siltä, että tarve vähenee, kun syntyvyys laskee, mutta toisaalta Lahden alati kasvava muuttovoitto ja tulevien työpaikkaintensiivisten teollisuusinvestointien realisoituminen vaikuttanevat varhaiskasvatuksen tarpeen nousuun joko merkittävästi tai ainakin jossain määrin. Silloin voikin olla että 30/70 osuuksien sijaan tarvitaankin joustoa esim. 35%:iin asti.
Kaupungin on pohdittava asiaa myös kokonaistaloudellisesti. Päiväkoti-investointeja on tehty paljon viime vuosina. Miljoonainvestoinnit päiväkoteihin ja monitoimitaloihin ovat tietenkin välttämättömiä riittävän palveluverkon ylläpitämiseksi, mutta kaikkia investointeja ja palveluita ei julkisen toimijan kuten kaupungin tarvitse ottaa kannettavakseen itse, vaan julkisten ja yksityisten palveluiden sopivalla tasapainolla taloudellista painetta – miksi ei riskiäkin – saadaan tasapainotettua.
Lahdessa 8.8.2023
Milla Bruneau
Kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja
Kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja
