Perjantain uutiset hätkähdyttivät. Hämeenlinnassa aloittaa ykkösluokan sata lasta vähemmän kuin tänä vuonna – joka sekin on pienempi kuin aiemmin. Väestöennusteet näyttävät lohduttomilta: Suomi vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Tulevaisuudessa meillä ei siis ole tarpeeksi työvoimaa, ellei asialle aleta välittömästi tekemään reippaita toimenpiteitä. Taustalla on alhaisen syntyvyyden lisäksi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähyys.
Onneksi kuitenkin maahanmuutto on edelleen pitänyt kaupunkimme hennolla kasvu-uralla. ja koko Kanta-Hämeessä on mahdollisuuksia uusien suomalaisten kotoutumiseen. Olen itse saanut olla kolme kertaa maahanmuuttaja, kahdesti Ranskaan ja kerran Saksaan. Samoin täällä kotimaassa olen muuttanut perheen kanssa työn perässä useampaan otteeseen, ja koti on saatu rakennettua joka kerta. Asenteella on tietysti väliä, mutta myös sillä miten meidät on otettu vastaan. Kotoutuminen näet vaatii paitsi palveluita, kielen ja kulttuurin oppimista, tukea lasten kouluun ja päiväkotiin vieraalla kielellä ja räätätöityjä sosiaalipalveluita, myös uusien naapureiden ja kanssa-asujien halua auttaa ja tutustua, tutustuttaa ympäristöön, tapoihin ja toimintoihin. Mikäli haluamme että hämäläinen elämisen malli säilyy ja vahvistuu, on meidän oltava valmiina auttamaan ja opastamaan tulijoita.
Mikäli maahantulijoita, HAMKin opiskelijoita, yritysten ulkomaalaisvahvistuksia, pakolaisia tai mistä hyvänsä syystä tänne Hämeeseen tulleita ei saada sitoutettua Suomeen, ollaan supistuvassa ja lopulta kurjistuvassa tulevaisuudessa. Siksi uusille hämäläisille täytyy tarjota paikkoja kotoutua, ottaa mukaan harrastuksiin, monipuolisesti harjoittelu – ja työpaikkoja, myös englannin kielellä. Samoin kansallisella tasolla maahantuloprosessia, kuten oleskelulupa – ja viisumikäytäntöjä, täytyy edelleen sujuvoittaa.
Mikäli emme halua huoltosuhteen karkaavan käsistä tulevina vuosikymmeninä, on meidän toivotettava uudet ihmiset tervetulleeksi yhteisöön. Maanantain 7.10. kaupunginvaltuusto päivittää Hämeenlinnan väestötavoitteen. Samalla on päivitettävä asennettamme, ja edistettävä aktiivisten uusien suomalaisten mahdollisuutta kotoutua, työllistyä ja rakentaa yhdessä yhteiskuntaamme.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vetovoimatekijöitä, kuten kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä, vakaa ja turvallinen yhdenvertaisuuteen perustuva yhteiskunta sekä toimiva terveydenhuolto – ja varhaiskasvatusjärjestelmä. Meidän pitää paremmin pystyä hyödyntämään näitä vahvuuksia ja luoda lisää laillisia väyliä tulla Suomeen töihin ja opiskelemaan – myös Euroopan ulkopuolelta. Silloin meillä on jatkossakin innokkaita ekaluokkalaisia, ja silloin myös meillä alkuperäisasukkailla on edessämme kestävämpi tulevaisuus.
Sari Rautio, kaupunginvaltuutettu ja Euroopan alueiden komitean tasa-arvovaltuutettu (kok/EPP), Hämeenlinna
