Oma Hämeen aluehallitus selvittää parhaillaan erikoissairaanhoidon toteuttamista ja kustannusrakenteita. Tämä siksi, että meillä tulee olla käsitys, miten pystymme hyödyntämään erikoistuneiden ammattilaisten ja kalliiden tutkimuslaitteiden kapasiteettia tehokkaimmalla tavalla. Meneillään on selvitys ja päätösten aika on tulosten valmistuttua. Selvittelyn tavoitteena ei ole heikentää työntekijöiden työhyvinvointia tai lopettaa välttämättömiä palveluita tai muukaan sen kaltainen. Tavoitteena on vuodeosasto- ja poliklinikkatoimintojen saaminen kestävälle pohjalle.
Oma Hämeessä nyt käytävää keskustelu leimaa uhkakuvien maalailu ja väitteet palveluiden alasajosta varsinkin sote-uudistusta rakentamassa olleiden puolueiden toimesta. Kyse ei ole kuitenkaan palveluiden heikentämisestä, vaan korkeintaan niiden tuottamistapaan liittyvistä muutoksista. Kestävän pohjan löytämiseksi on myös erikoissairaanhoidon rakenteita tarkasteltava ja tarvittaessa muovattava nykytilannetta vastaavaksi. Esimerkiksi naapurissamme Päijät-Hämeessä nyt Oma Hämeessä selvitettävänä olevat muutokset on jo tehty.
Kokonaisuutenaan Oma Häme on kehittänyt palveluitaan ripeässä tahdissa. Palveluiden uudistamisen rinnalla toteutetaan kahta talouden tasapainottamisohjelmaa ja käyttötalouden sopeutusta. Luvut ja ulkopuoliset arviot (THL, ministeriöt) osoittavat, että kokonaisuutenaan tarkastellen kehitys on lähtenyt toiminnallisesti ja taloudellisesti parempaan suuntaan verrattuna 2020 -luvun alun tilanteeseen.
Uusia alueellisia lähipalveluita ovat mm. kotisairaala, digiklinikka ja chat-yhteys seitsemässä eri palvelussa. Kaikilla kolmella seutukunnalla toimii tukiyksikkö Gerbiili. Henkilöstön saatavuus on parantunut ja vuokratyövoiman haasteisiin on tartuttu. Assi-sairaalan valmistuminen on edennyt hyvin ja muuttoa pystytään aikaistamaan noin puolella vuodella alkukeväälle 2026.
Oma Hämeen palveluista konkreettisesti aluehallituksessa tai valtuustossa päätettäessä tai lehtikirjoituksissa unohtuu osalta päättäjiä sitoutuminen valtuuston päätöksiin. Näistä tärkeimpiä on aluevaltuuston palveluverkkoon liittyvä päätös huhtikuulta 2024 sitovasta 30,5 meur kustannussäästöstä vuoden 2026 loppuun mennessä. Toinen keskeinen päätös on joulukuussa 2023 sovitut palveluverkon määritysperiaatteet. Määritysperiaatteet tähtäävät nimenomaan asukkaiden yhdenvertaiseen palvelujen saatavuuteen riippumatta siitä missä päin ihminen asuu.
Muisti ja varsinkin poliittinen muisti voi olla kovin lyhyt. Hyvinvointialueet toimeenpanevat parhaillaan 2021 säädettyä lainsäädäntöä mukaan lukien palveluiden rahoituslaki. Kyse ei ole Orpon hallituksen ”leikkauslinjasta” vaan Marin-Kiuru-Saarikko hallituksen säätämästä soteuudistuksesta. Uudistus on nyt voimassa ja meidän päättäjien ja vastuuvirkamiesten tehtävä on viedä uudistusta eteenpäin lainsäädännön raameissa.
Sote-uudistuksesta käydyn pitkän keskustelun rapauttama kanslaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on palautettava. Sitä ei tehdä pelottelulla tai negatiivisella sote-puheella. Luottamusta ei saavuteta myöskään sillä, että äänestäjille luvataan kaiken jatkuvan ennallaan, kunhan maan hallitus vain antaa lisärahaa. Lupaus on perusteeton.
Pääministeripuolue kokoomus tavoittelee hallitusohjelmallaan hyvinvointivaltiomme perustan uudistamista ja vahvistamista tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämä siksi, että soten pitkän tähtäimen kestävyyden suurin riski on menojen hallitsematon kasvu.
Maan hallitus tulee satsaamaan hyvinvointialueiden palvelujen kehittämiseen vuonna 2025 reilut 2 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2024. Vertailuksi todettakoon, että summa on kaksi kertaa niin suuri kuin mitä ovat poliisihallinnon kokonaiskulut. Tuoreet uutiset kertovat omalääkärimallin toteutuvan koko maassa. Myös rahoituksen valuvikojen korjaaminen on alkanut.
Tulevalla aluevaltuustokaudella tarvitsemme Oma Hämeessä päättäjiä, jotka kykenevät viemään hyvin alkaneita muutoksia eteenpäin ja jotka ovat soten tietojohtamisen osaajia. Tällä valtuustokaudella on tähän mennessä tapahtunut hyviä asioita enemmän kuin huonoja. ”Pirujen maalailu seinille” ei kehitä sotea sen paremmin työntekijöiden, asiakkaiden kuin päättäjienkään näkökulmasta vaan lisää vastakkainasettelua.
Aino Närkki – Aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen (kok)
